sunnuntai 24. toukokuuta 2015

KEVÄTPUUHIA JA KÖMMÄHDYKSIÄ

Jo lopuillaan oleva toukokuu on mennyt niin nopeasti kaikenlaisen puuhastelun parissa etten ole tänne muistanut riviäkään laittaa.

Vähän on ollut vielä Hymyn poismenosta apatiaa ilmassa joten ...

Tuossa Vapun tienoilla fb-sivullani oli "Tampere vanhoissa kuvissa" tuttuja kuvia ja niiden innoittamana kirjoitin itsekin muutaman muistelun nuoruuteni Tampereesta. Kuvien kommentteja selatessani löysin tuttuja nimiä alakoulun ajoilta ja ihmeellistä: tein muutaman ihmisen nimen kohdalta viestissä kyselyn : "Oletko se Sinä vai kuka?" Ja sain ihan oikeita vastauksia tutuiksi arvuutelluilta henkilöiltä. Itse asiassa useammaltakin tuli viestiä, joku tunnisti itsensä vanhasta v-60 koulukuvasta ja toinen tunnisti siskolikan. Koulukavereitakin löytyi.
Jossain kyseltiin "oletko luistellut ruuvareilla?" Sehän innosti monia muistelemaan mm. Tammerin lammella luistelua joskus 50-luvulla. Siellä minäkin harjoittelin, ensin ruuvareilla ja seuraavana talvena valkoisilla kaunoluistimilla, Zenit-teräisillä.
Fb:n kautta nuoret kertovat bileistään ja ovat saaneet jopa poliisivoimatkin saapumaan paikalle muun nuorison lisäksi.
Kuinkahan kävisi, jos laittaisin tähän tamperelaisten fb-sivulle vaikka seuraavan ilmoituksen:
"Mää meen kaverini kanssa Tammerin lammelle sorsia syättään tiistaina yhreltä Tuuk sää? Mää otan pualikkaan ranskista mukaan, siittä mut tuntee jos ei muutoin. Muisteltas vähän vanhoja aikoja."

Tulisikohan sinne porukkaa? Tarvitaanko kokoontumislupa?

Nämä tamperelaisten murre- ja vanhat valokuvat ovat piristäneet minua uskomattoman paljon kuluneina viikkoina,.

Arkisina askareina olen häärinyt siellä ja täällä, taas kipsijalallistakin saattelemassa Hatanpäällä.
Tammelantorillakin käytiin kahvilla Puolison -herra Kukkaron ja pojantyttären kanssa.
Viereisessä pöydässä istui joukko ikämiehiä (ikäisiäni) joka-aamuisella turinatuokiollaan. Pitkiä katseita vaihdettiin puolin ja toisin, mahtoiko olla kouluaikaisia tuttavuuksia?

Halusin puutarhakatokseen istuma/löhöilysohvan. Ajattelin, että se tehdään nurkista löytyvistä materiaaleista kuten harkkotiilistä ja lasten entisen liukumäen vanerista. Torista kuitenkin hoksasin sohvanmyynti-ilmoituksen. 20€, heti soitin ja haettiin pois.
Tuunausta se kuitenkin kaipasi, Eurokankaan Outletista löytyi sopivat kankaat sohvaan ja puutarhatuoleihin.
Joskus tuli ostettua tuoleihin liian pitkät pehmusteet ja nyt sain nekin tuunattua.


Vanhasta lakanasta ompelin sohvan tyynyihin päälliset ja toinen lakana tuli pöytäliinaksi. Värit ovat just' eikä melkein samoja sävyjä. Minulla on hiukan tuollainen "vika", että värien pitää sopia toisiinsa.
Viidelläkympillä saatiin sohva, siihen päälliset ja tuolipehmusteisiin uuden kuoret.
Nyt odotellaan helteitä, että päästään istuskelemaan kesäkatokseen parantelemaan maailmaa.

Eilen käytiin kylällä perinteisillä Kevätmarkkinoilla. Näytti hiukan oudolta: muutamalla kojulla oli vanhempia rouvia tiukasti tolppien kulmissa roikkumassa. Pitivät kiinni, ettei lähes myskytuuli heitä tai kojua ilmaan lennätä.
Minulla on kokemusta: eräänä keväänä samaisella paikalla tuuli lennätti päivänvarjon päälleni tosin vähäisin seurauksin.
Olin lähtenyt torille pyhävaatteissa ja korkokengissä. Kauppakeskuksen käytävällä ihmettelin kun toinen kenkä kopisee ja toinen on hiljaa. Vilkaisu:

                        Kerrankos sitä sattuu, jopa ministereille, että eriparikengissä kylillä kuljetaan.

2 kommenttia:

  1. Kerrassaan upeat tuunaukset olet tehnyt:)

    VastaaPoista
  2. Nuukuus joskus iskee luovuuden rinnalla. Ei paljoa kannata enää satsata uusiin kalusteisiin. Ja toisaalta: montako kesää tässä vielä ollaan kun koiraakaan ei enää ole. Kerrostalo-tai rivitaloasunto kutsuu minua. Herra Kukkaro on vielä eri mieltä.

    VastaaPoista