torstai 12. toukokuuta 2016

MITÄS TEILLÄ ON TÄNÄÄN MENEILLÄÄN?

                             Ulkosalla on kevät parhaimmillaan, mutta minä puuhailen aivan muuta.

                                             Kun ajoissa aloittaa, ei tule syksyllä niin kiire.
 Viime syksynä tuli mitta täyteen marjamehun- ja hillonkeitosta joten muutaman pussillisen karviaisia, mustia- ja punaisia viinimarjoja laitoin pakastimeen odottamaan parempaa inspiraatiota. Nyt se inspiraatio tuli. Kaksi maijallista on nyt porissut vahvaa mehua tulemaan alkukesällä käytettäväksi.
Marjapensaat alkavat olla jo  täydessä kukassa joten satoa on odotettavissa loppukesäksi.

                                   Zilgatkin molemmissa kasvihuoneissa ovat täynnä kukkaterttuja.
                                   Omena-, kirsikka ja luumupuut avaavat kukkansa näinä päivinä.
                                                        On siinä taas ihastelemista.

                       Tomaatin taimikasvatus ei mennyt ihan nappiin, väärä kasvatusmultako syynä?

                       Muutama taimi on ostettava puutarhalta jos näitä en kunnon taimiksi enää saa.

                       Mehunkeiton välillä olen saanut olla apumiehenä rakennuspuolen puuhailussa.

                                 Pari auton peräkärryllistä on haettu eristelevyjä tulevaan projektiin.
                                     (Talvi ei ole tulossa vaikka rattikelkka on nostettu nurkille.)

Kaapeissakin olen taas ollut. Nyt on lähdössä Karjalan Apu-keräykseen -taas- mattoja, verhoja, vuodevaatteita ja pieniksi jääneitä vaatteita.
Monta isoa säkillistä niitä vielä olikin.


 Olen nykyään kovassa tavaroidenhävittämisvimmassa ennakoiden mahdollista tulevaa muuttoa- sitten joskus.
Iltaisin keinutuolissa istuskellessani pohdin jokaisen huonekalun kohtaloa onko meillä yhteistä tulevaisutta.
70-lukulaisia huonekaluja kun ei oikein saa sopimaan nykyajan asuntoihin.
Olen ottanut huonekaluistani kuvia, jospa jossakin vaiheessa niitä yrittäisin myydä vaikka Tori.fi:ssä.
Ja jos kirpputorillekin rohkaistuisin kaappieni sisältöä viemään, niin hyvä olisi.

Päällimmäinen syy miksi haahuilen täällä vähän toisaikaisssa töissä  on vieläkin kipuileva selkäni.

Ehkä se tässä alkaa taas rauhoittua kun kaikki routa on maasta sulanut.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti