sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

KESÄISIÄ PÄIVIÄ

Vaiherikas ja kuuma kesäkuu on jo loppusuoralla.
Talossa on tehty kuntotarkastus ja sitä raporttia nyt luetaan sekä ostajaehdokkaan kotona että meillä pihakeinussa. Antoihan se osviittaa mitä olisi hiukan parannettava ja päivitettävä.


Toukokuun lopulla tuli pari teiniä peräkamariin lomailemaan ja käytettäväksi tarpeen mukaan erilaisissa apumiehen hommissa. Ruohonleikkuu on kelvannut serkuksille vuoron perään ja pienet maansiirtotyöt.

Mautoa on korjailtu ryhmätyönä.




Serkkutytöt Espoosta ajelivat poikia katsomaan ja ajeluttamaan yökaudet pitkin kyliä. 
On ne vaan niin kauniita ja komeita nämä nuoret...

Kun helle yllätti teinipojat kuulin kysymyksen: "Olisko sulla mummi jotakin shortseja mulle?"
Kävin vaatekaapillani ja sopivat mummohousut kelpasivat pätkittäviksi kevyempään kuosiin.


"Pappa betalar" Ideaparkissa kun piti hankkia cityshortsit. Tyylikkäät ostokset pojat kantoivat näytille.

Keväällä myytiin erilliset vierassängyt ja nyt oli yövieraille tarjolla vain peräkammarin parivuode.
Kunnolla pehmenneet 70-luvun retrolakanat ovat pojille mieleiset, ovat vanhemmat kuin kummankaan isä!




 Juhannusta vietettiin pienellä porukalla kesäisessä säässä ja herkutellen perinteisesti.

 Lähipiiriin on saatu pieni apumies. Kasvihuone on kiinnostava paikka.



Muutosta innostuneena tyhjensin tilkkulaatikkoni Nextiiliin ja heti poistetuille kankaanpaloille olisikin ollut käyttöä. Onneksi vielä löytyi elämäni ensimmäiseen keppariin aineet. Saa pikkukehveli oman hepan, ei tarvitse haravalla ratsastaa.
Lähipiirin nuorimmat tytöt ovat innokkaita kepparityttöjä, heillä on omat tallit keppihevosilleen.
Tämä on harjoituskappale, hiukan persoonallinen luomus, mutta pitänee tehdä toinenkin että harjaantuu. Kaavan löysin netistä. Aikaa tekemiseen meni vain jokunen tunti, Jymy-Jamin kaluamista tyynyistä sain sopivat täytteet ja aurauskepistä varren.


Hellepäivät olen saanut kulumaan kuuntelemalla äänikirjoja. Pari päivää olen kuunnellut Pajtim Statovci´n Bollaa. Aihe on minun maailmassani outo: miesten välinen rakkaussuhde perinteisen avioliiton lomassa, mutta kieli ja sanojen käyttö vaati minua kuuntelemaan kirjan lähes tauotta. Ei ihme että teos valittiin 2019 kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajaksi.
Kuuntelun lomassa sain valmiiksi toisenkin afrikankukka-peittoni. Toisessa on kukat säännöllisessä järjestyksessä, toinen on koottu luovemmin. Sellaista sattuu:)


Valtiovalta on keventänyt koronakaranteenia meidän varttuneemmankin väen osalta. Hyvä niin, nyt voi lähteä vaikka Tammelantorille mansikoita ostamaan.
Onnellisia kesäpäiviä Teille kaikille!


lauantai 6. kesäkuuta 2020

KESÄMYRSKYJÄ

Meidän nurkilla kävi pari tuntia sitten tunteitani kohahduttava muutaman minuutin kesämyrsky. Isot kuuset ja koivut heittelehtivät sen kourissa melkein katkeamispisteeseen asti.
Harras toiveeni oli: "Pysykää pystyssä! Älkää kaatuko, uudet omistajat saattavat pahastua pahemman kerran jos nyt katoatte maisemasta!"
Pääsihän se tuuli tekemään muualla puutarhassa tänäkin kesänä kunnon tepposet: vihreä kasvisuoja kellahti katolleen salavan juurelle.


 Ei tällainen näky meitä ensimmäistä kertaa kohdannut: kesämyrskyssä 2007 lensi muovihuone monta metriä metsän suojaan. Ehjänä se kuitenkin saatiin takaisin paikoilleen.


 Tällä kertaa oli apumiehet lähellä ja viidessä minuutissa oli suoja paikoillaan ja ankkuroituna naruilla paikoilleen.


Kaksi isoa tomaattiamppelia säilyivät ilmalennossa ehjinä ja siirsin ne lasihuoneeseen toipumaan.


Nurkkien tyhjennystä on taas tehty, nyt poistettiin uima-altaan lämmitin kaatopaikalle.


Jymy-Jamin kanssa tehtiin illan viimeinen puutarhakatselmus.



Takapihan Melba kukkii valtavin kukin, nyt sade ja tuuli heitteli kukkien lehdet mustan mullan peitoksi.


                                                 Etupihan unikot alkavat aukaista kukkiaan.


                                                   "Myrskyn jälkeen on aina poutasää!"
                                                    Hyvää kesäsunnuntain viikonloppua!

tiistai 2. kesäkuuta 2020

ISOMUMMIN OLKIHATUT JA TEINIPOIKIA

Vanhalla Rouvalla - äidilläni- oli mittava kokoelma hattuja. Niitä oli niin paljon, etteivät ne mahtuneet uuden kodin hattuhyllylle. Niinpä niille teetettiin ihan oma kaappi. Hatut hyllyssä vaihtoivat paikkaa vuodenaikojen mukaan. Eteisen peilin edessä hän  sovitteli niitä kunkin päällysvaatteen ja huivin pariksi. Kesäisin hänellä oli käsissään aina pitsihansikkaat. "Ettei ryppyiset sormet näy!"
 Kun äitimme lähti ikuiselle matkalleen, otin kaikki hatut talteen omille hyllyilleni.
Talvihattujakin oli  viikon jokaiselle päivälle omansa ja jokunen ylimääräinenkin. 


Meillä on karenssihupina kaksi teinipoikaserkusta. Ei käy aika pitkäksi eikä tylsäksi kun heidän touhujaan saa seurata. Tänään uusien perunoiden kypsymistä odotellessa pojat ilmestyivät vierelle isomummin olkihatut päässään. Pojat muistavat hyvin  Irkku-isomummin ja osasivat kantaa olkihattuja tietyllä kunnioituksella.

"Mää herään heti päiväuniltani vessan lattialta kun kuulen kotitieltä Mauton pörinää. Siitä tiedän, että saan leikkikavereita tähän arkiseen äänettömyyteen mikä meillä nykyään on vallitseva olotila."



Teinipojille keitetään pahimpaan nälkään parin kilon pussillinen uusia perunoita.
"Voi että on herkkua uudet perunat ja voita päälle!"
Nykyään osataan kattaa teineille isoimmat lautaset että vältytään huomautuksilta: "Liian pienet lautaset nälkäisille nuorille!"


"Mummi, olisko sulla mulle sopivaa korvakorua että reikä pysyisi auki?"
Löytyihän sellainen mummin laatikosta.


Pojat lähtivät kaverin syntymäpäiville ja jättivät mahtavat Calvin Klein-käryt eteiseen. Ovat näköjään perineet pappansa ominaisuudet - juhliin mennään hyvältä tuoksuvana.



Ps. kysyikö joku mitä meidän talon myynnille kuuluu? No sellaista, että kymmenen päivää oli kuvat Etuovi comissa ja katsojia kävi. Eilen poistettiin ilmoitus kun saatiin viesti "Vastatarjous hyväksytty!"
Minä aloitin heti pakkaamisen: keräsin poistettavat kankaantilkut muovikasseihin. Jostahan se on aloitettava, vai mitä?!


Ps.ps. uudesta kodista ei ole vielä tietoa...