UUDESSA KODISSA

 Uuteen kotiin keskelle kylää päästiin muuttamaan viikko sen jälkeen kun oli avaimet saatu. Vielä viimeisenä toimenaan entisen kodin autokatoksessa (vastoin kaikkia työsuojeluohjeita) teki Veeti tuunausta Mautoonsa. Onneksemme ei poltettu taloa lähtiessämme!!!

Muutto sujui hyvin omalla peräkärryllä. Taidettiin tehdä useampi kymmenen kieppiä asuntojen välissä ennenkuin kaikki oli saatu kuljetettua. Apupoikina oli pari omaa poikaa ja pari pojanpoikaa.

Ennen muutoa laitettiin kahteen huoneeseen uudet lattiat vaikka taloyhtiöltä ei lupaa kysyttykään...

Muissa huoneissa on hyväkuntoinen 80-luvun palaparketti, sen kuvio vilistää silmissäni, mutta en ole sitä huomaavinani. 

Ensimmäisellä asuntonäytöllä ihastuimme eri asioihin mutta sijainti oli molemmille juuri se mitä tavoiteltiinkin. Kun välittäjä avasi varaston oven kuulin puolison huokaisevan: "Tämähän on tilava, mahtuisi työpöytä ja kahden auton renkaat!" Minä puolestani ihastuin eteisen kahdeksaan puolipyöreään hyllyyn:"Nyt mahtuu hattuja hyllyille!"

Toistaiseksi hatut ja myssyt ovat piilossa Jyskin koreissa, yksi irtopää on ilman hattua ylähyllyllä.

Nämä pari asiaa - ja tietenkin takapihan kukkapenkit -saivat meidät kiinnostumaan enemmänkin juuri tästä asunnosta. Sillä ei näyttänyt meille kummallekaan olevan suurtakaan merkitystä miltä talo ulkoapäin näyttää. Sitä emme edes huomanneet, nämä talot sulautuvat niin mainiosti ympäristöönsä. 

Muuton jälkeen aloimme tehdä puute- ja muutoslistaa. 

Havainto ja muutostarve 1:

Näen WC:n peilistä vain päälakeni!

Eteisessä odottaa asennuslupaa uudet kalusteet ja peili WC:n tuunausta.

Havainto 2:

Keittiöön uusittiin astianpesukone, yleismies puoliso sen näpräsi paikoilleen.

Keittiökaapit on mitoitettu normaalimittaisen aikuisen mitoituksella, minä jouduin jättämään yläkaapit tyhjiksi kun en niihin ylety. Tupperwaraa meni iso pahvilaatikollinen kierrätykseen kun kaappeihin ei mahdu eikä  tulevaisuudessa niille olisi omaa käyttöäkään  ollut. 

Havainto 3:

Kodinhoitohuone oli autio, sinne lisättiin hyllyköt. Näin sain oman paikan ompelukoneelle.

Näyttää siltä, että en ole vielä tähän kuvaan saanut tavaroita oikeille paikoilleen! Nyt ne on jo järjestetty. Minulla oli iso pino Orthexin säilytyskoreja ja niissä on nyt kaikkea tarpeellista tilpehööriä; pikkuvasaraa, nauloja, teippejä ynnä muuta mitä minä satun tarvitsemaan.

Huonekaluista otimme mukaan mm työ/vierashuoneen kalusteet. Sain taas työpisteeni aseteltua niin, että näen ulos, en osaa työskennellä ilman näköyhteyttä luontoon. Tämä "luontokuva" on etupihalle, ikkunan edessä on rehevä kukkapenkki ja riippapihlaja. Riittää minulle.

 Vuodesohvalle sain irtopäällisen omista kangaspalaoistani. Koirani Jymyn pureskelemia tyynyjä olen ommellut uuteen kuosiin, kohta ne muistuttavat neulatyynyä kokonsa puolesta.

Keittiöön mahtuu iso ruokapöytämme. Se ostettiin  uuteen kotiimme 1977.

Olohuoneeseen kelpuutimme isosta hyllyköstä vain alaosat ja kaksi vitriiniä jotka ovat nyt astiakaappina keittiön vieressä.

Ikkunan eteen haimme Ikeasta kolme pikkuhyllyä a`9.99. Niiden hyllyille mahtuu muutama kirja ja päälle viherkasveja. 

Äitini jäämistön Sokeain Annansilmä-rottinkikalusteet sopivat mainiosti yhdelle seinänpätkälle. 

Uusia sohvia kävimme katselemassa, mutta... 

Kun niillä istun, ei jalat ylety maahan. Siis hylkäsimme huonekaluliikkeiden tarjonnan. 

Äitimme, joka oli minuakin lyhytvartisempi osti uuteen kotiinsa 85-vuotiaana omanmittaisensa huonekalut, Elegia-malliston sohvaryhmän. 2013 äitimme siirryttyä Tuonpuoleisiin otti velipoika kaluston talonsa yläkertaan. Satuin kysäisemään:" Myytkö kaluston minulle?"  "Hae pois", sanoi velipoika. 

Nyt saan  istuttua nautinnollisesti jalat maassa. Sohvakin on sopivan mittainen päivänokosille. Puoliso näyttää siinä viihtyvän pötköttelemässä.

Monta vuotta kääröllä ollut HobbyHallista aikoinaan ostettu villamatto on juuri sopiva nostalgia-kaluston alla.

Olen huomannut, että perheeni miehet pitävät  kultaköynnöksistä. Sellainen oli rehevänä puolison huoneen seinällä  ja mieli oli haikeana kun köynnös oli "ottanut nokkiinsa" muuttolaatikossa. Pitkä oksa oli katkennut ja nyt se näyttää vähän muotopuolelta. 

Pihakalusteista otimme mukaamme puolison lahjaksi saaman keinun. Se mahtuikin sopivasti terassille. 

Valkoiset alumiinituolit on ostettu joskus Plantagenin poistomyynnistä kympin kappale. Ne ovat mainiot kesäkalusteet kun menevät päällekkäin ja eivät pelkää ulkoilmaa talvellakaan.

Clematisrykelmän viereen aion (jos taloyhtiö antaa luvan) pystyttää katottoman entisen mustan rautaisen puutarhakehikon köynnöksille. Niiden keskelle sijoitan mustan rautaisen pihakeinutuolini tulevan kesän virkistyshetkille.

Terassia haluaisimme hiukan laajentaa Jymyn makoilulle. 

Tällaisia me olemme mielissämme suunnittelemassa. Meille on outoa, että jokaiseen muutokseen on  haettava taloyhtiöltä lupa ja vasta kun lupa on myönnetty voi muutokset toteuttaa.

Muutto maksaa aina. Niin meilläkin. Asunnon myynti ja uuden osto  tekivät kunnon loven tileihin.

Monet jätepiste- ja kaatopaikkamaksut tekivät yhteensä 120€. Polttoainekuluja en ole laskenut. Ilmaiseksi meni tavaraa muutaman satasen verran. Myytyjä tavaroita oli muutama. 

Uuttakin on ostettu: pölynimuri, vedenkeitin, leivänpaahdin, astianpesukone, keittiön työvalaisimet, WC:n kalusteet, kaksi tv:tä, sijauspatja, pussilakana, pyyheliinoja, teekupit ym pientä.

Nyt alkaa olla tavarat kutakuinkin paikoillaan, muutama taulu odottaa ripustamista ja pari huonekalua uutta kotia. Saveen ikuistetut perheenjäsenet kärsivät pieniä vaurioita, yhdeltä lähti housut jalasta, toiselta murtui irtipoikki kiekkokäsi, kolmannelta alkoi päänuppi heilua.  Isäntä ja emäntä säilyivät lähes muuttumattomina.

Meillä -puolisolla ja minulla - oli hiukan erimielisyyttä muuttomme ajankohdasta kesän aikana. Halusin, että asiat olisivat kunnossa elokuun lopussa, puolisolla ei ollut kiirettä. Onneksi asiat sujuivat ripeästi ja talon tyhjennys ja muutto saatiin toteutettua alle kolmessa viikossa. Elokuun viimeisenä jätimme avaimet uusille omistajille. 

Harrastukset ovat alkamassa, olin jo viereisessä Leija-kirjastossa "Sunnuntaivieras"- tapahtumassa kuuntelemassa Anni Kytömäkeä. Ostin hänen uuden kirjansa Margarita. Sitä olen viimepäivien lämpiminä iltoina lukenut takapihan keinussa. 

                                             Etupihalla vieraita tervehtii kaksi savikissaa.

Siis: tätä muuttoa on harkittu jo vuosia, toukokuussa 2020 vihdoinkin päätimme laittaa talomme myyntiin. Ajatuksena oli muuttaa kylän keskustaan uuteen kerrostaloon vuokra-asuntoon. Olin katsellut myynti-ilmoituksia kevään ajan ja tämä asunto oli ollut myynnissä jo useita kuukausia. Eräänä päivänä toukokuussa "muina miehinä" sanoin puolisolle:" Käydäänkö katsomassa yhtä rivitaloasuntoa?" Sen käynnin jälkeen emme oikeastaan muuta enää miettineet. Vuokra-asuntoon laitoimme varmuuden vuoksi hakemuksen jos tämän osto ei olisi toteutunut. 

Me kaksi 75-vuotiasta  voimme olla onnellisia kun pääsimme uuteen kotiin -yhdessä.

Fyysisesti ja henkisesti olemme hiukan uuvuksissa, mutta se on myönteistä.

                                        HYVÄÄ SYKSYN JATKOA, PYSYKÄÄ TERVEINÄ!

"OI KATSOHAN HAUVA TUOTA VAARIA..."

 "-joka pihamaalla harvakseen astelee..."

"Minä nyt sitten katselen kylän elämää täällä uudessa kodissa. Juuri pedatun sängyn päälle kun loikkaan, niin näen pitsiverhojen takaa  ihmisiä  postilaatikoilla tai taluttavan mopsejaan ihan meidän etuoven edestä. Tämä sänkypartiointi on mulle ihan uutta, en ole aikaisemmassa elämässäni voinut sängyltä seurata mitä ulkona tapahtuu."

" Muutama viikko oli yhtä menoa ja meininkiä, minäkin olin mukana melkein jokaisella peräkärryreissulla ja valvoin, että kaikki turha tavara saatiin pois nurkista. Tutuiksi paikoiksi tulivat kaatopaikka ja kierrätyskeskukset."

"Arkisia hommia on tehty takapihalla: mut harjattiin pohjanahkaan asti. Kaksi päivää siinä meni.

"Isäntä ja Emäntä ovat muutaman kerran viimepäivinä maininneet ääneen, että olen vähän villi. Olen koko ajan pyrkimässä ulos ovesta kun joku toinenkin on menossa. Tietysti niin on toimittava etten jää kyydistä. Mun vanhat turvaportit vietiin pois ja hankittiin uusi. Veeti tuli yökylään ja se oli taas niin kivaa, että ryntäsin kuin hirvi läpi vasta asennetun puuportin. Päreiksihän se meni ja Isäntä vielä vasara kourassa jäi sitä katsomaan kuinka sitä sanotaan -huuli pyöreänä.  Mulle ei tullut vaurioita. vaikka portti jouti roskikseen."

"Tässä yhtenä päivänä Isäntä ja Emäntä olivat menossa johonkin eikä ne aikoneet ottaa minua mukaan. Jähmetyin oven eteen enkä päästänyt heitä ulos. Siitä sitten seurasi tämä: kompostiportti!"

"Emäntä teki kesällä asuntonäyttöjä varten Vallilan kankaista soffatyynyjä. Täällä ne aseteltiin uusille soffille ja mullehan ne taas maistuu."

"Täällä uudessa kodissa on liukkaat parketit -olen sen huomannut. Kun Isäntä ja Emäntä tulee kotiin jostain reissuiltaan - olen minäpoika heti heitä tervehtimässä mitä sydämellisemmin, siinä saa kevyemmät huonekalutkin kiivasta kyytiä."

"Juuri kuului Isäntä sanovan että mitä pitäisi tehdä, että matot pysyisivät paremmin ojennuksessa?! Minulla on ehdotus: pysykää kotona!"

"Saan Emännältä asentohoitoa ruoka-aikana. Mun ruokasalini on kodinhoitohuoneen puolella nurkan takana. Pääni on ruokakupilla ja takamus keittiössä. Siitä Emäntä aina mua siirtelee suorempaan asentoon.

"Ei mulla tässä oikein muuta mainittavaa. Lenkkipolut on mainiot ja niitä on ravattu enimmäkseen Isännän kanssa kun olen kuulemma hänelle liikuntaterapeutti."