keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

VIERAS MIES TULI TALOON

-ja omat toimet ovat hunningolla.


Meillä on käynnissä käyttövesiputkien päivitys, tätä on odotettu jo vuosi.
Putkimiehen askartelulaatikko, yksi niistä:


Putket tulevat pannuhuoneesta pesuhuoneeseen, WC:hen ja siitä keittiöön, eli tulee lyhyt linjasto, vai mikä se ammattinimi onkaan. Pesuhuoneesta lähti vanha katto ja säilytyskalusteet, samoin WC:stä lavuaari ja kalusteet.  Muuta remonttia ei tähän projektiin kuulu. Paitsi kaappien sisällön päivittäminen kaikesta turhasta.

Tänään käytiin tilaamassa Pirkanmaan Keittiökalustetukusta WC:n kaapit.

Ollaan yhdessä vain vähän pohdittu mitä pesuhuoneeseen poistettujen kaappien tilalle tulee, minulla on tietenkin visio kuinka pölynimurit, Dolphin-pesulaite, siivousvälineet ja tekstiilit ym. tulevaisuudessa säilytetään, puolisolla saattaa olla oma näkemys tai sitten ei ole siitä mitäään ajatusta. Pidän vielä suuni supussa ja vasta kun katto ja muut yläpään asiat on tehty voin pläjäyttää toiveeni (=tahtoni) tiedoksi ja toteutettavaksi.
Putkimiehen hommat kestävät pari päivää, puoliso- herra Kukkaro teki purku- ja esityöt etukäteen.
Pesuhuoneen kaappien tavaroita on siellä ja täällä, on kova vahtiminen, ettei Jymy innostu niitä penkomaan.

Sain  määräyksen kahvinkeitosta kello se ja se. Niin taas nöyrästi tein. Voileipätarjoiluun sain jo omista tämän kevään basilikoista tuoksua ja makua.


Eilenkin oli tuhruinen ilma ja onneksi olin luvannut teinipojalle käynnin Ikeaan. Teinipoika halusi uusia lakanoita ja minä hupimatkaa juurikin Ikeaan pitkästä aikaa.


Puoliso- herra Kukkarokin hyppäsi matkaamme ja aikomuksemme oli tarkastella olisiko Ikeassa ollut  remonttimme tueksi ideoita tai valmiita malleja. Ei ollut.

Pappa ja Teinipoika kiersivät lakanahyllyjen välissä hypistelemässä ja valitsemassa sopivia sänkytarvikkeita. Miehisillä kourillaan tunnustelivat lakanoiden ja kylpypyyhkeiden pehmoisuutta. 


Tyylikkäät mustavalkoiset satiinilakanat ja lisäksi värikkäät tyynyliinat Teinipoika itselleen valitsi.

Olin selannut Ikean tarjontaa ja yksi uutuustuote oli haluttavien listalla; kesäkatokseen hyttys- ja roskasuoja. Monena kesänä viihtyvyyttä kesäkatoksessa on vähentänyt tuulen tuomat puiden siemenet ja muu lentelevä roska. Katoksemme seinissä ei ole ikkunoita ja siellä on vähän ahdistava istuskella  kun seinät on laitettu kiinni. Hyttyssuoja tuo tähän parannuksen.
Onneksi on kesävarusteita hankittu, ehkäpä se kesä joskus tulee -hyttysineen ja roskineen.

Miesväki oli tyytyväinen Ikea-reissuun kun siellä kiertely sujui alle tunnissa jäätelöherkutteluineen.
Muistissa oli takavuosien eksymiset hyllyjen väliin ja hikiset jonotukset kassoilla.
Nyt  osataan kiertää Ikeassakin.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

NAISENKAATO ON PELOTTAVAA

" Mulla kävi tossa illansuussa vähän kamala tapaus.
Olin ihan kaikessa rauhassa vetäny Emännän taimien päältä niitä lämmittävän harson ja sen kanssa riehuskellessa kuulin kauheen tömähdyksen kun mun viereen kellahti tommonen:"


"Mää olin ens että mitä mitä ja haukuin Emäntää apuun ja se tulikin ihan heti kun mää en yleensä turhia hauku. Mitä nyt komennan vesikippoo täyttämään tai hätätilannetta ulos korjaamaan. Ja joskus ihan vaan huvikseni käyttelen äänijänteitäni. Niin kai ne uuperalaulajatkin kotonaan tekee."


"No Emäntä tuli ja alko heti lohduttaan mua että ookkosääjäänytätitorsonalletätitorso on ihan kilttieisemitäänkoiranpennuilletee. Emäntä ei eres henkittänyt välillä kun se mua niin lohrutti.
Siitä se ei sanonu mitään kun mää olin silpunnu sen taimien peiton ihan postimerkin kokosiks. Keräs vaan tyynesti silput roskikseen ja taputti mua ja sano "hyväpoikahyväpoikakunilmotitreippaasti."


"Tää torso on väliaikaisesti mun makuuhuoneessa pois isäntäväen pikkurempan tavaroitten tieltä."

"Emäntä kuulu Isännälle puhuvan, että toivottavasti mulle ei jää kammoa vieraista naisista jotka kulkee valkosessa alushameessa. Etten mää aina luule, että ne heti kaatuu mun päälle. Onneks sellasia kuulemma kulkee vain vähäisissä määrin meidän kylätiellä. Emäntä jätti sen vielä mun seuraksi täksikin yöksi. Onneks se on ihan päätön tapaus, ettei tarvi sen tuijotusta pelätä."

"Muuten on ollu ihan kiva mulla, paitti aamupäivällä kun Emäntä ja Isäntä meinas mennä asioille Bauhausiin ja mun piti tulla sisälle. Tiesin sen kun niillä oli pyhävaatteet päällä. Ne houkutteli mua rustoluulla sisälle. No määhän sieppasin sen ja menin leikkimökin taakse sillä herkutteleen enkä tullu sisälle vaikka ne kuinka mua, Emäntäkin käsilaukku ja pitkä huivi heiluen, yritti saada mua kiinni.
Sitten vasta tulin kun ne lopetti ja istu keinuun. Sain vielä herkkupalankin kun kiltisti jäin kotiin."

"Kivaa viikkoa kaikille kavereille, toivottelen mää: Jymy-Jami Sulonpoika Myttynen-Kukkaro (os Maroussia Valente), melkein 9 kk ja 47 kiloo."


maanantai 17. huhtikuuta 2017

VIIDEN PÄIVÄN PUTKESSA

Tämä kuva on taas kertomassa miltä meikämummon olotila on viiden päivän vierashulinan jälkeen.


Torstai-iltana, tai jo aamusta alkoi vauhdikas  toimintaloma meille eläkeläisille kun Toinen Poika kolmen tyttärensä kanssa aloitti Pääsiäislomailun monivuotisen tapansa mukaan.

Vauhtia on riittänyt niin pihaleikeissä Jymyn kanssa kuin  trampalla hyppimisessäkin, tytöillä, en itse tällä kertaa trampalle kiivennyt.

Lauantaina haettiin pari lasta junalta, nyt olikin neljällä tytöllä yhteiset touhut menoillaan.  Yksi teinipoika mahtui joukkoon, muut pojat olivat toisille kylillä.

Lauantai-iltana saatiin velipoika vaimonsa kanssa iltakahville.

Ruokapöytää piti lastata moneen kertaan ja tiskikonekin sai porskuttaa parit kerrat päivässä.

Sunnuntaina oli lounaspöydässä kymmenen henkeä.
Kotitekoista omenatuoremehua kului viikonlopun aikana kolme täyttä pönikkää, eli 12 litraa.
Tunnistin eri puista tehdyt mehut, näitä kannattaa tehdä jatkossakin.
Puoliso- herra Kukkaro oli kylmäsavustanut ison lohenpuolikkaan ja toisen puolen laittanut graaviksi. Lapsillekin lohet maistuivat.
Aamiaiseksi Pappa paistoi lapsille pannuleipää, ja taas meni pellillinen heti lämpimänä.

Illansuussa käytiin tyttöjoukolla kylillä Citymarketissa, askeleet suuntasivat ensimmäiseksi elektroniikkahyllylle: "Me tarvittas tällänen yhteiseks`voitasko me saada tämä?"
"Mikä se on?"
"Tää on sellanen kaiutin kun me hypitään trampalla niin voidaan samalla kuunnella musiikkia. Ja tän voi ottaa uimarannallekin mukaan. Tää ois meidän yhteinen."
Illalla pyydettiin  kassia missä kaiutinta sitten säilytetään. Pyykkinarulla se oli sitten sidottu trampan kylkeen...
 Jymyn kanssa kun tehtiin iltalenkkiä niin leikkimökin vierellä pauhasi joku Tuisku ja antoi rytmiä tyttöjen pomppimiselle.

Nukkumajärjestelyt tuottivat hiukan päänvaivaa. Isot tytöt eivät kelpuuttaneet nuorinta samaan huoneeseen ja pienin sai nukkua isänsä kanssa. Teinipoika nukkui ensimmäisen yön olohuoneen sohvalla, mutta halusi seuraavaksi yöksi oman huoneen. Sain luovuttaa työhuoneeni yövieraalla.

Ja kuten usein käy, joku joukosta sairastuu, tai ainakin oksentaa. Niin nytkin. Teinipoika oli tautinen.
"Mummi, voitko tuoda jonkun vadin, mulla on vähän huono olo."
"Käänny pää toiseen suuntaan, jos tulee huono olo ettet oksenna mun tavaroilleni. "

Aamulla Toinen Poika valisti: "Pesuhuoneessa on matto, peitto, petauspatja, tyyny ja lakanat, Veeti (nimeä ei muutettu toim. huom.)  oksensi yöllä."

Tulipa korkattua upouudet vuodevaatteet.
Viisi koneellista pesin pyykkiä, kaikki sain kuivaksi raikkaassa tuulessa. Onneksi.
Tulevalla viikolla ei taideta paljoa pyykkiä pestä, putkimies aloittaa käyttövesiputkien vaihdon.

Jymyn kanssa olin suunnitellut meneväni toisena pääsiäispäivänä Teivoon MatchShowiin, mutta oli nämä omat showt kotinurkissa joten  menemättä jäi.

Sain kuitenkin  viikonlopun aikana avustajan opastamana  vaihdettua kannettavaani Windows kympin. Monta tuntia siinä meni.
Keväiset ulkotyöt jäivät tekemättä pakkaspäivien takia. Tekemistä olisi kyllä ollut koko vierasjoukollekin.

Nyt syön mämmiä kerman kanssa kaikessa rauhassa enkä tee tänään enää mitään...

Hyvää arkiviikkoa!

lauantai 15. huhtikuuta 2017

"VEIN NOIDALTA LUUDAN JA MUUTA TOIMINTAA"

"Edeltäjälläni Hymyllä oli hännänpäässä pitkä valkoinen tupsukka. Mulla se tupsu on poikamaisen pieni, vaikka häntäni on kuin jalostetulla tarhaketulla."


"Mulle kerrottiin, että erään pääsiäisen aikaan Isäntä oli alkanu hämmästeleen kun Hymyn hännästä oli se tupsu lähteny. Isäntäväki oli tullu siihen tulokseen, että sen täytyny olla trulli joka sen tupsun oli katkassu kun pääsiäinen oli sillon käynnissä."
"Oon kuullu väkeni puhuvan, että näin pääsiäisen aikaan, etenkin juuri tänään noi noidat eli trullit lentelee luudalla pitkin pihoja kun ne etsii sitä Kyöpelinvuorta.
Mää sitä eilen ennakoin ja piilotin ainakin yhden luudan, tai katuharjahan se on, kai ne noidatkin on nykypäiväsiä niinkun jupit jotka ajelee katumaastureilla, noidilla sitten katuharja. Ei ainakaan mun häntääni noidat leikkele."

 
 " Eilen illalla tehtiin likkojen kanssa reissu yhdelle vuorelle, tai katkastu koivun juurakko se oli.
Mää annoin seittemänvanhan Tiltan (Nimi muutettu, toim. huom.) taluttaa itteäni kotimatkan ja sain Emännältä kauheesti kehuja kun en vetäny -paljoakaan."


                      "Emäntäkin pääsi mun kanssa samaan kuvaan, se sitä ihan naurattaa."


"Likat hyppi taas trampalla monta kertaa päivässä, vaikka sato lunta taivaan täydeltä. Mää jo pelkäsin, että tää yks katoo iltataivaalle kun se niin korkeelle pomppi."

 
                                            "Välillä me painittiin sisätiloissa."

"Ja välillä meillä oli pihassa  jalitsumatsit, Toinen Poika oli molarina, se on pelannu amerikkalaista jalkapalloo ja tässä mää teen syöksyä ja se yrittää ottaa mua kiinni, ei saanu."


"Noi ei oo kai sitä tienny, että mää oon harjaantunut pallonviejä, me ollaan melkein joka ilta sitä Emännän kanssa harjoteltu. Paras väline on ihan tussuksi menny nahkapallo. Sitä mää kuljetan kiitolaukkaa ympäri pihaa, puskia ja omenapuita. Enkä helpolla luovuta."


"Just lähti Isäntä likkojen kanssa hakeen juna-asemalta kahta serkusta toisten seuraks ja huomenna tulee taas kaks veljestä pyhälounaalle. Niin että kyllä niitä taputtelijoita taas riittää."

"Palataan asiaan kun sitä taas kertyy."
"Emäntä tuolla toivottelee kaikille kivaa Pääsiäisen aikaa. Moro, meen päivätorkuille."

T. Jymy-Jami Sulonpoika Myttynen-Kukkaro (os Maroussia valente)


torstai 13. huhtikuuta 2017

PÄÄSIÄISVIERAITA ODOTELLESSA

Meidän aamu alkoi kauppareissuilla. Ensimmäiseksi pyörähdettiin kylälle avattuun Hongkongin kesämyymälään (siitä maininta http://mummukanjutustelua.blogspot.fi)

Siivousapuna hyöri tietenkin Jymy, tuli vaikka ei pyydetty.


Pyhiksi on tulossa Toinen Poika tyttäriensä kanssa Espoosta. Puoliso- herra Kukkaro -pappa- halusi järjestää jouluiset tarjoilut vaikka pääsiäistä vietetäänkin. Minulle ei tämän menun suunnitteluun eikä toteuttamiseen annettu oikeuksia.
Parit porkkana-ja lanttulaaatikot valmistuivat hitaasti ja hartaasti. Samoin paistui kinkku leivinuunissa. Minun paistamssa kinkussa on aina sinappihuntu ja neilikat ruuduissa. Tämän tein puolisalaa kun herra Kukkaro käänsi selkänsä.



"Mulla oli hermossa pitelemistä kun sain kinkun tuaksun kuononi eteen."


"Ei se hermo sitten pitänyt, ei millään, potkannurkkaa piti  vähän tuunata ja maistaa suola."

"Kamalan huudon Emäntä taas ehti päästää, on se kummallinen , määhän vaan olin makutuomarina."

Kesällä tein useita kertoja  yksinkertaista kotijäätelöä, sitä tein taas. Tähän annokseen laitoin neljä desiä kuohukermaa, vatkasin hyväksi vaahdoksi, lisäsin purkillisen kondensoitua maitoa ja kolme desiä oman maan vadelmia ja vielä kerran vaahdotin koko satsin. Nyt on välipalaa lomavieraille jos muistan sen pakastimesta ottaa.

 " Mää sain nuolla loput makeat möhnät, oli niin hyvää, että kielikin meni kippuralle."



"Ei mun kärsimykset siihen kinkkuun loppunu, taas Emäntä leipo pullia ja eikä väistynyt hetkeksikään pullakopan vierestä." 


                                         "Kyllä mun luantoa on nyt koeteltu!"


 Päivä on ollut kiireinen kun leipomis/siivoustouhut piti suorittaa nopsaan tahtiin. Kahdelta haettiin sisarukset Hämeenkyröstä ja vietiin Tampereelle junaan, matkustivat Tuusulaan.


Sadan kilometrin kiepin jälkeen oli hetki huilimiselle, Espoon ryhmän haku oli taas Tampereelta ilta seitsemän jälkeen.

En mahtunut hakujoukkoon ja jäin paistamaan iltapalapiirakoita lomalaisille.

Piti koristella kotia pääsiäiskuntoon, mutta olen jemmannut osan koristeista parempaan talteen ja koristelu jää näillä tilpehööreillä niukaksi.


Lumisateetonta ja virkistävää Pääsiäisen aikaa kaikille blogini lukijoille!

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

POJAT ON POIKIA

Perjantaina tuli ensin yksi teini reppunsa kanssa viikonlopun viettoon. Oli kiire kyläkaupalle tuttuja tapaamaan.
Kului tovi kun Pappa sai puhelinsoiton: "Voitteks´ tulla hakemaan, tuun sinne?!"
Ja niin tuli toinenkin teini punainen reppu mukanaan ja vietiin kyläkaupalle tuttuun joukkoon.
Iltamyöhällä kun kotiutuivat hämmästelin toisen kehvelin kaulan merkkejä. ???
"Onko sua joku kuristanu?"
"Eksää tiä mitä nää on?"
"Tiedän -olen minäkin ollut joskus nuori! Hammastahnalla ne saa häviämään."
Kaksi nuorta vilkaisi toisiaan merkitsevä hymy huulillaan. Mummo sai jakaa poikien salaisuuden.
Illalla vessassa tuoksui Pepsodent...

Lauantaina, kunhan kehvelit olivat kömpineet huoneestaan, saatiin kaatoapua koivun kaatoon.


Iltapäivällä käytiin Tampereella toiselle pojalle työhöntutustumispaikkaa kyselemään. Paikka tuli.
Toiselle pojalle oli Pappa ostanut uudet kuulokkeet ja pitihän toisenkin sellaiset saada. "Pappa betala"

Illaksi pojat vetäytyivät tallin uumeniin korjaamaan toisen kehvelin monttukonetta. Monta huushollin isää oli pyörää yrittänyt saada kuntoon, mutta kukaan ei siinä onnistunut.
Kunnes: nämä 13- vuotiaat serkukset iltamyöhästä aamupuoleen yötä timprasivat moottoria ja ihme ja kumma saivat sen käyntiin.
Välillä kävin kurkistamassa poikien touhuja ja tein pinon voileipiä pahimpaan yönälkään. Pappa on saanut luovuttaa kamppeensa poikien käyttöön. Ilvestä sen olla pitää!
Aamullakaan ei uni maittanut kun piti päästä kokeilemaan tätä onnistumista.


Omalla takapihalla on sopiva rossirata. Niin oli pojilla kova kiire koeajoon, etteivät kypärää ehtineet päähänsä asettaa.
Rännränn ränn....ja hajut päälle.


Onneksi ovat "kädellisiä" kuten isät ja Pappa! Monenmoista tuunausta, aina ei niinkään kiitosta ansaitsevaa pojat ovatkin saaneet harrastaa, niitä olen tallettanut aikaisempiin blogeihin.


Perinteitäkin piti kunnioittaa, virpomasunnuntaina. Mummi virvottiin sellaisella viuhkeella, ettei vitsat kuvaan päässeet.


Jymykin oli tyytyväinen kun sai taas päivystää poikien kämpän oven takana ja välillä pääsi pikku painiinkin.


Äänestämässä käytiin jo ennakkoon, joten saatiin rauhassa odotella tuttuja kylän tyttöjä virpomakäynnille.
 Nyt oli niin  monta tuttua  kylänmiestä ja -naista ehdokkaina että saadaan mielenkiintoinen iltapuhde  TV:n äärellä vaalin tulosseurannassa.
Monet kerrat on oltu vaalilautakunnassa, nyt on nuorempien aika hoitaa niitä luottamustehtäviä.

Aurinkoista tulevaa viikkoa kaikille!

maanantai 3. huhtikuuta 2017

HITTOLAINEN; SANOIN MINÄ

-kun pöytäkirja hävisi taivahan tuuliin tai sinnepäin.


Olin kirjoittanut illalla viisi sivua pöytäkirjaa tiistain kokousta varten ja kun sitä muokkasin sain sen häipymään, en tiedä minne. Vähän tulin kiristelleeksi poskilihaksia, uskotteko!

Ajattelin mennä saunan löylyihin heittämään harmitusta, mutta sielläkin kohtasin pettymyksen, löylyvesi oli vähissä juuri kun halusin ottaa kunnon löylyt. Ei muuta kuin alas lauteilta kippoa täyttämään.


Jymy minua odotteli pesuhuoneessa ja tuli välillä kurkistamaan miksi niin  kauan löylyttelen.

Ei se harmitus saunassa ohi mennyt, kiukutti oma hosumiseni niin, että söin yksin viimeisen jäätelöpalankin. Ja palan Fazerin Sinistä.

Eihän siinä muu auttanut kuin tehdä koko pöytäkirja uudelleen, nyt talletin sitä monta kertaa. Ja valmista tuli tiistaiaamuksi.

Tänään oli piirin kokouspäivä ja sinne pääsin kahden herrasmiehen kyydissä.
Matkalla pohjoiseen näimme pellolla ison parven joutsenia ja paluumatkalla kurkipariskunnan.

 Tämä kurkipariskunta majailee perähuoneeni taulussa, on lähipiiriläisen maalaama öljyvärityö.


 Pihapiirin puissa alkaa olla monenlaista konserttia; tsirp, tsirp, titiyy, titityy, sinivuokkoja on nupuillaan, samoin leskenlehtiä.


Täytynee ottaa tämä pöllötaulu tähän työpöytäni seinälle, antaisiko vähän viisautta jos sitä oikein silmiin katsoisin...