lauantai 24. kesäkuuta 2017

PERHEENI KATSELEE MUALIMAN MENOA

Äitini, jo edesmennyt Vanha Rouva, muotoili tutuistaan ja läheisistään näköispatsaita.
Nämä perhekuvan patsaat ilmentävät äitini näkemystä persoonistamme.
Herra Kukkaro on ikuistettu luottamushenkilöksi tärkeä salkku kainalossa, ja minut hän näki?? prameutta havittelevana rouvana. Pojat ovat saaneet hahmonsa harrastustensa mukaan: Ensimmäinen Poika kantaa lentopalloa, Toinen Poika amerikkalaista jalkapalloa, Kolmas ja Neljäs Poika jääkiekkomailaa. Ensimmäisen Pojan Ensimmäinen Tytär taluttelee valkoista kissaa.

Patsaat ovat majailleet  takan takareunalla, tai kirjahyllyn ylähyllyllä.
Blogituttu Kirsti matkailee par´aikaa kaukana Venäjän mailla ja minuunkin iski kaukokaipuu.
Näin Juhannuksen kunniaksi vei "perheeni vähän kahtelemmaan mualimmaa" kasvihuoneen hyllylle.


                        Vanhin veljeksistä katselee maailman menoa oman hyllyn päältä.


 Meillä - herra Kukkarolla ja minulla -rouva Myttysellä on katseet luotu: toisella meneviin, toisella tuleviin kotitien kulkijoihin. Mikään ei jää huomaamatta.

Perheeni Matriarkka -Vanha Rouva- haaveili lapsena, että saisi ratsastaa mustalla, valkoharjaisella hevosella  Sykerönvuorelle Jääsken Kuurmanpohjassa.


"Katsele äitipieni meitä sieltä Sykerönvuoreltasi ja kirmaa mustalla ratsullasi pilvien päällä."


perjantai 23. kesäkuuta 2017

ELÄKKEENSAAJIA JA LAPSILISÄNSAAJIA

Yksi ryhmä tällä hetkellä meidän pihapiirin Juhannuksenviettäjistä puuttuu, nimittäin enemmistö palkansaajista. Heitä saapuu paikalle kunhan töiltään ehtivät, kaikki eivät ehdi silloinkaan, yhteiskunnan on pyörittävä oli joulu ta juhannus. Siihen on meillä totuttu.

Kolme neitoa haettiin tiistaina junalta ja neljäs neito liittyi joukkoon samana iltana.
Paljoa eivät ehtineet kuulumisia vaihtaa kun piti päästä kesärytmiin.
Uima-altaan valtasivat hetimiten, vaikka ilma oli 12 asteista ja vesi  15.

"Mää taas niin ilahruin tätilikkojen tulosta, että en meinannu millään pysyä tassut maassa, piti koko ajan hyppiä likkojen selkään. Ne ei siitä tykänny. Eikä Emäntä, se kielteli mua koko ajan. Sen sain tarkistaa, että likat pesi varpaansa ennenkun kiipes uimaan."
 

" Tämmöstä lajitelmaa on koko ajan meidän ovensuussa. Annoin olla pureksimatta, vaikka mieli teki."


"Aina kun Emännän silmä vältti, mää loikkasin likkojen viereen pehmeeseen petiin."
 

"Likat kuulemma valvoi ja hyppi trampalla yöllä kahteen. Pikkulikkakin! Ja kävi ne uimassakin ja välillä saunassa lämmittelemässä. Likat oli jakautunu kahteen huoneeseen ja mää kävin noita toisia herättelemässä joskus iltapäivällä."
 

Isommat tytöt halusivat kylälle ja tehtiin bussimatka Lielahden kauppakeskukseen. Tytöt kiertelivät omilla ostoksilla ja minä pakenin yläkerran kirjastoon. Sain luettua ajankohtaiset naisten-, harraste- ja sisustuslehdet.


Eilen illalla haettiin tyttöjen isä viikonlopuksi, tänään tulee veljeksistä nuorin poikansa kanssa, miniä tekee illan/yön työvuoroa. Yksi tytöistä lähti kotiin juhlimaan omia ja toisen mummonsa syntymäpäiviä.

Puoliso- herra Kukkaro ja Toinen Poika valmistivat lounaaksi perinteisen kaalipadan. Minua ei kelpuutettu keittiöhommiin. Lohenkin valmistivat illaksi savustamista varten.

Nyt alkaa meidän pihapiirin Juhannuksenviettäjät vähentyä, kaksi poikaa perheineen lomailee omilla kotinurkillaan. Menneinä vuosina sakkia on ollut leikkimökin lavereita myöten ja kaikki huoneet täynnä yöpyjiä. Ruokapöydissä on ollut melkein 20 henkeä.
Kuvassa Juhannuksenviettäjiä seitsemän vuoden takaa, Ronin syleilyssä edesmennyt Hymy.


                                Pian saa joku olla -riippumaton -valtias, kuka ehtii?


                                       Sininen on taivas, valkoiset sen pilvet...


Toivotamme kaikille lukijoillemme ja ystävillemme leppoisaa keskikesän juhlaa!

t. Rouva Myttynen, herra Kukkaro sekä berninpentu Jymy-Jami,  sekä muu seurue!

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

PINNASÄNGYSTÄ PERMANNOLLE

"Meillä pyöri tänään Emäntä-niminen trombi. Tänne kuulemma odotetaan taas tulevalla viikolla tätilikkoja huoltojoukkoineen aikamoinen revohka. Sen takia me ollaan oltu mattopyykilläkin monta kertaa. 
Munkin kämppä siivottiin nurkkia myöten. Mun pinnasänkykin vietiin kesäks varastoon. Eikös ne ihmislapsetkin vieroteta pinnasängystä kun ne kasvaa sopivan kokoseks? Mää jo olen sellanen -iso. Tuolla pöydän alla verhojen takana on ollu mun ikioma lämmin ja turvallinen pesä.  Talven aikana muotoilin patjan sellaiseen kuosiin, että uusi on kai hankittava tulevaks talveks. Nykyään mää nukun vain viileällä permannolla ilman patjaa.
Mun untani  vartioi tollanen Yksisarvisesta haaveileva neito. Miks, vaikka mää oon  ihan lähellä?"



Ja verhon takaa oon herätessäni nähny ensimmäisenä unisen mummon. Mun Emäntäkin on tollanen  jo vähän vanhahtava lady tai joku...
Mun kämppä on siis niinkun taidesalonki tai galleria."


"Eilen Emäntäni oli jo päivällä tosi uninen ja mentiin yhdessä leikkimökkiin loikoilemaan. En ollu siellä koskaan oleillu ja vähän mua kyllä jännitti."


 "Leikkimökin ovesta näin kun toi Puolen Hehtaarin Metsän Nalle Puh tuijotti mua. En ollu sitäkään ennen tavannu silmästä silmään. Kumma tyyppi,  se on jaksanu hymyillä samoilla ilmoilla jo kuudetta kesää."


                           "Emäntä luki ittekseen viimevuosituhannen rakkaushaikailuja,
 

                                          ja mää tahdistin sydäntyynyä ."


"Veispuukissa Emäntä oli maininnu musta: kaiken se ottaa ja kaiken se järsii. Toikin sydäntyyny vasta 12 vuotta vanha. Mitä se sillä tarkotti, tiätääks kukaan?"

"Kesäpäiviä Teille ystävät ja kylänkoirat, toivoo Jymy-Jami Sulonpoika Myttynen -Kukkaro (os Maroussia Valente)



torstai 15. kesäkuuta 2017

JUHLAVIERAANA JA ARKISIA ASKAREITA

"Isäntä ja Emäntä oli saanu kutsun nuorukaisen ylioppilasjuhlintaan kaukaiseen Espooseen. Tän perheen varahenkilöillä oli sille päivälle muita harrasteita eikä kuulemma jääny muuta vaihtoehtoo kun ottaa mut mukaan. Kun mentiin niinkin arvokkaaseen tilaisuuteen piti mutkin putsata kuonosta hännänpäähän. Ei mulla mitään sitä vastaan ole, tykkään kun mua pestään, pöyhitään ja möyhennetään kaikin tavoin. Emäntäni mua föönaili ja Isäntä höpötteli mulle "hyväpoikahyvä poika."


"Kyllä musta komee tulikin, vaikka itte sanonkin, iso ja pörheen kiiltävän kiharaturkkinen. Palkaksi sain nakin."

"Samana kylpypäivänä jouduin hoitohommiinkin kun Isännältä leikattiin terkkarissa varpaankynsi. Mää sitä tuppoo kattelin, että onko hyvin kääritty. Emännän jäljiltä se piti tarkistaa."


"Autoon mulle laitettiin Hymyn entinen turvavyö ja sain kattella maisemia V-70 takakontista. Ääntäkään en koko matkalla päästäny, ei tarvinnu. Linnatuulessa kävin haistelemassa mettänreunat."

"Perillä Espoossa Toisen Pojan pihalla sain heti tytöt kimppuuni mua silittelemään. Porukalla käytiin siinä takamettässä missä asuu kaurislauma, se, joka käy salaa syömässä kaikki puutarhan kukat ja tuijat. Että ne pysyis pois vei  Emäntä tuliaisiks pussillisen mun karvoja ja entisen Hymyn karvoista tehtyjä isoja palloja. Kun niitä ripustaa aidanreunaan niin pitäis pikkuporojen pysyä kaupungin mettän puolella. Luulisin. Jos mää asuisin siinä talossa niin ainakaan meidän tontilla ei kauriit juhli."


"Mäntyyn mut oli taas kettingillä köytetty, yhden pienen kivivallin sain purettua sillon kun muut oli sisällä."

"Kotipihassa tykkään makoilla kaiket päivät ulkona, välillä käännän kylkeä ja huokailen. Pihahommien tekoa nykyään vain kattelen, en viitti niihin enää puuttua. Penska-aika kaiken maailman kuopsutuksineen kun on jo taaksejäänyttä elämää. Muutaman vastaostetun puskan olen kyllä kuljetellut pihan toiselle laidalle. Emäntä ne sieltä etsi ja sano mulle, ettei niitä saa ottaa ja anto mulle tyhjän ruukun tilalle. Ei se aina ymmärrä. Mää olisin mielelläni sellanen viherkuonolainen. Kyllä mää Emännälle siitä painavan sanani ilmoille päästin."

"Uusiakin asioita oon kokenu, nimittäin mattopyykkilaiturin. Isäntä ja Emäntä lastas auton peräkontin täyteen mun pentuna merkkaamia mattoja. Rannassa Emäntä houkutteli mua veteen, luuli kai että mää tosta noin vaan hyppään uimasilleni niinkuin kultsit tekee. Ehei, mää en varpaitani kylmään veteen kasta, en."


                          "Mulla kyllä riitti ihan omatoimista tutkittavaa koko reissun ajaks."
 

"Emäntä joutu ostaan ittelleen uuden puhelimen ja se on sen kanssa pelannu ja mua kuvannu ihan kyllästymiseen asti. Yhtenä sateisena päivänä käveltiin Koivulle, ja eikös siinäkin pitänyt harjotella."

        "Tää on kuulemma joku taidekuva, selfie. En tiä, mutta mua kyllästytti ja mikä ihmeen töyhtö mun kuononpäälläkin kasvaa?"

" Emäntä mainittee usein, että oon rauhottunu ja mun teiniaikani alkas olla  jo ohi. Heinäkuussahan jo tulen vuoden ikäiseksi. Ei Emännällä ainakaan laastareita käsivarsissa enää ole näkyny pitkään aikaan. En kuitenkaan täysin omaa tahtoani oo hukkaamassa. Yks päivä hyppäsin Kielletylle Sohvalle enkä tullu pois. Päätin, että tässä olen!"


"Viime viikolla Emäntä lähti irtiottoon johonkin Eläkkeensaajien kemuihin. Me Isännän kanssa oltiin saattojoukkona.  Mää kannoin apuvälinettä bussipysäkille koko matkan. En tehny reikiä."



"Tänään on ollu aurinkoinen päivä ja mää oon peuhannu kesäpoika Veetin kanssa kaikenlaista.
Tää riippumatto on metka vehje, en tiä menisinkö siihen Veetin viereen vai jäänkö tähän."


                 "Emännälle tossa kuiskaan, että mennään jo sisälle, että mää pääsen yöpuulle."


"Väsyneeltä Emäntäkin jo näyttää kun se on koko päivän tepastellu pihalla eestaas eestaas."

"Terveisin Jymy-Jami Myttynen-Kukkaro, os Maroussia Valente, pian 11 kk"

maanantai 29. toukokuuta 2017

PYÖRÄHDYS, PYÖRÄHDYS, VAIHTOASKEL - HYPPY

" Kun me Emännän kanssa ollaan Maanteiden Ihmeitä kattelemassa ja ilmoja haistelemassa- tai mää kyllä haistelen enemmän kun Emäntä noita tienvieriä, niin ei niiltä reissuilta palata kuivin vartaloin. Ainakaan Emäntä."


"Mulla on sellanen erikoinen tapa, tai kai se kuuluu rotuominaisuuksiin, että mää ramppaan tienlaidalta toiselle ja välillä peruutan ja mitä käy Emännälle? Se sekoo mun hihnaan ja joutuu siinä keskellä tietä tekeen pyörähdyksiä, joskus parikin peräkkäin ja välillä se nostelee molemmat kädet ylös ja pyörii ympyrää käsivarret kohti taivaita. Oootteko saanu havaintoo? Joskus se joutuu ottaan tiheentyneitä askelkuvioita ja välillä vähän hyppäsemäänkin kun meidän askelkuviot ei mee yksiin." 


"Yhdellä lenkillä tuli jotakin tuttuja vastaan ja mua ne kiinnosti ihan kamalasti ja yritin päästä niitten tykö.
Emäntä kilju EII-EII-EIIVEDÄEIVEDÄ- ja oli melkein kyykyssä maassa kun se ei saanu mua pideltyä. Onneks pysy paikallaan, muuten olis ollu asfaltti-ihottuman paikka, meinaan Emännän polvissa. Yleensä mää en vedä, edeltäjät; Berry ja Hymy oli kuulemma hinurigeenisiä, mää en. Kävelen ihan siivosti, sanoo Emäntä usein. Ja Isäntä ."

"Mää oon tollanen komee tumma nuarukainen, eikä ihme, että muhun luodaan katseita ohikulkevista ajoneuvoista. Kaks sellasta lyttynokkasta pystykorvamoppee käänsi ihan kaulaansa  ja katteli mua koko ajan kun ne meni ohi. Onneks auto ajo ihan hiljaa, että ne näki mut pitkän aikaa."

"Mulla on riittäny tätä arkista puuhastelua, oon sellanen perusteellinen yksilö. Jos multa ei kielletä esimerkiks` Emännän Kuomakenkälaatikon repimistä, niin  revin sen sellasiks´ postimerkinkoksiks` palasiks. Ja Emäntä huokailee kun se niitä kerää. Olis tyytyväinen kun pidän sen kunnosta huolta. Niinhän ne oppineet sanoo, että monipuolinen vartalon käyttö jatkaa kunnon säilyttämistä. 
Pihallakin olen tehnyt hommani loppuun, ei ole enää yhtään pihasohvan tyynyä ehjänä, kaikki kävin läpi ja poistoon menivät. Maritusta kuulemma. Mitähän sitä loppukesäks keksis´?"



"Kun me asutaan täällä maan äärissä, niin  nähtävääkin on. Oon kyllä ennenkin tommosen nähny."


 "Emännän kanssa ollaan tehty noita puutarhahommia, paitti että mää oon ollu köytettynä koivuun. Isäntä lateli kesäkatoksen eteen laatat uuteen järjestykseen, mua se homma kiinnosti ja päätin tehdä sen uudestaan. Omin käpälin. "


"Eilen toi isäntäväki teki ihan kamalasti pihahommia ja raahas tommosen ikivanhan sinkkisaavin Makkarabaarin nurkalle. Emäntä sano, että siihen laitetaan krasseja ja tomaatti basilikan seuraksi. 
Mää vähän tutkin sitä saavia ja kumoonhan se meni multineen päivineen."


                                                                  "Isäntä ei tykänny."


 "Mää oon nyt kymmenen kuukautta nuori. Painan viiskyt kiloo, mulla on isot käpälät, hirmusen iso ja tuuhee häntä ja isot hampaat, sitä valittaa Emäntä."


"Olen oppinu uroskoirien tavoille, nostan takajalkaa korkeelle, joskus selkääkin ylemmäks´siis sillon kun  liritän . Oon aika tarkka tähtäämään suihkuani, se osuu nimittäin aina etujalkaan asti. Mulla on aika puhtaat noi sääret kun niitä  pestään alvariinsa. "

                                 "Tälläset on mun kuulumiset  toukokuisena iltapuhteena."


"Kesän odotusta sisaruksille huoltojoukkoineen ja ottakaamme onnentoivotukset nakkimakkaran muodossa parhaiten vastaan. "

"Terveisin Jymy-Jami Sulonpoika Myttynen-Kukkaro (os Maroussia Valente)"

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

"KOITA OLLA NOPEE"

-huomautti teinipojanpoika kun aloittelin lounaan valmistusta. Nuorisoserkkujoukko oli taas viikonlopunvietossa ja työkomennuksella mummilassa.
Perjantaina pappa hälyytettiin makutuomariksi ym. yhden kehvelin vaatehankinnoille. Riittävän pitkän ja hartaan valitsemisen jälkeen sopivat tamineet löytyivät, jopa kukkakuvioinen t-paita löytyi ostoskassista.

Mopoilijakin tuli puunaamaan kulkuvälinettään seuralaisen kera.


Lauantai-aamuna soitteli kolmas kehveli matkaltaan Lapin perukoilta, ja ilmoitti tulevansa meille viikonlopuksi. Veeti oli ollut viikon toisen mummonsa kanssa Lapissa isomummoa tervehtimässä. Lähtöaamuna, lauantaina, oli tullut suruviesti sairaalasta: isomummo oli nukkunut aamulla ikiuneen. Onneksi ehtivät vielä nähdä. Isomummo tuli meillekin tutuksi monien perhejuhlien aikana. Rauha hänen muistolleen!

Nuoret osaavat jatkaa elämäänsä vaikka suru puristaisi puseron alla.
Illalla meillä olikin koolla nuorisoa ison pöydän täydeltä, oli tyttöjä ja poikia, omia ja vieraita. Iltamyöhään kuului iloinen nauru kun nuorilla riitti juttua pitkän erossaolon jälkeen.


Serkukset valvoivat  (ja valvottivat meitä) pitkälle aamupuoleen yötä, pappa jo kävi soittamassa iltakelloa, auttoiko se? No ei!
Vaikka vapaita huoneita olisi ollut jokaiselle oma,  niin samaan huoneeseen kaikki kolme  pesiytyivät.
Monopolia olivat pelanneet aamuneljään. Voi niitä poikia...

Aamupalan jälkeen komensin pojat hommiin. Ensin piti valita säähän sopivat asut. Papan kaapista löytyi pari t-paitaa. Paidat pöydälle, sakset käteen ja hihat poistoon. Niin saivat pojat tehtyä itselleen säänmukaiset asut.
"Näkeeköhän kukaan jos me ollaan boxereissa kun täällä ei ole shortseja?"
Vanhin pojista pestautui työnjohtajaksi ja ohjeisti nuorempiaan kottikärryjen lastaamisessa ja kuljettamisessa.
Olin antanut tehtäväksi kärrätä takapihan kasvihuoneen pohjalle sepeliä muutaman kärryllisen.
Niin sukkelia olivat hommissaan, etten ehtinyt kuvaa todisteeksi ottaa vauhdikkaasta kuljetushommasta.
Kiitos pojat! Hyvin tehty!

"Koita olla nopee"- kuulin kun olin aloittamassa lounaan valmistamista. Pojilla oli jo kiire eteenpäin elämisen  virrassa. Aamulla olin  tehnyt kilon satsin jauhelihapihvejä ja lisukkkeeksi tein spagettia ja kulhollisen salaattia.

                     Kesäkauden ulkoruokinta päästiin jo eilen aloittamaan kesäkatoksessa.


                            "Miks teillä on näin pienet lautaset, ei tähän mahdu mun ruoka!!"


Jaa-a, eipä tultu ajatelleeksi tuota teinipoikien ruokahalua, ei ne annokset enää mahdu  Vanhan Rouvan- äitini perintölautasille...

 

"Mää tässä vaan oottelen jos ne mulle jotakin jämiä antais."

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

JURNALISMIA JA RINKELEITÄ



"Meillä kävi eilen muutaman nuoren joukkio kylässä. Niitä johti Elsa, se joka mua 40 kiloo sitten kanniskeli ja siitä on kuvakin jossakin lokissa. Tää sama Elsa täytti viime viikolla kahdeksantoista ja sai ajokortin! Ja heti tuoreeltaan lähti kavereitten kanssa ajeleen Mäntsälästä Tampereelle yliopistolle. Ja vieläpä velipoika Jaakon autolla...
Nuoret oli tutustumassa eri opinalojen tarjontaan, vaikka ne on vasta lukion tokalla, yks´ tyttö, sellanen pitkätukkanen, meinaa poliisiks´(Isäntä ja Emäntä kahvipöydässä ehdotteli ryhtymista Lapin poliisiks´) yks´ poika haluaa pukeutua valkoseen pitkään työtakkiin ja kulkee stetoskoopit kaulalla. 
Arvatkaas mitä Elsa meinaa? Se meinaa tulla Susanne Päivärinnaks! Ensteks sen täytyy lukee tota jurnalismia muutama vuosi, kuulemma.  Yhtä kaunis kuin Susanne Elsakin on, vaikka onkin blondi, niin että televisiossa sitä olis kiva kattella."

"Ihmetellä täytyy kuinka toi Elsakin on muutamassa kuukaudessa niin kutistunu että mää en enää sen syliin mahdu!"

"Mää heitin ketarat levälleen miälihyvästä kun se mahdollisesti tuleva valkotakkinen mua kutitteli ja ehkä anatomiaanikin määritteli." 



"Tässä perheessä on koettu kauhun ja nolouden hetkiä mun takia pari kertaa. Nimittäin mää livahdin omille teilleni eilen ja toissapäivänä kun mua haettiin illalla sisälle. Aina mää oon saanu vapaasti liikkua omassa pihassa ilman rajotuksia. Kirmasin naapurin puolelle kun kuulin sieltä lasten naurua.  Ja Emäntä perään hihnan kanssa. Isäntä kaappas hädissään nakkeja kouraansa mua houkutellakseen. Naapurissa kaappasin lasten pallon kitaani ja sen kanssa juaksin ympäri pihaa. Kukaan ei mua kiinni saanu. Oli se metkaa. Naapurin nuorella miehellä oli taktiikka hallussa; se käski mut eteensä ja sano ISTU ja MAAHAN. Määhän sitä tottelin. 
Seuraavana iltana sama juttu. Livahdin naapuriin ennenkun Emäntä ehti mulle hihnan laittaa. Taas sama kuvio, mää ryntäilin pitkin naapurin nurmikenttää ja Emäntä punotti vieressä kun se ei mua kiinni saanu. Kauheesti sitä kuulemma hävetti ja se moneen kertaan pyyteli anteeks mun toilailuja.
Mitä toi ny on?? Mää oon vielä pentu ja tätä itsemäärättyä vapauden huumaa en oo  päässy kokeileen. Ny pääsin ja mitä siitä seuras? 
Hihnasulkeiset!
 Ikuisesti, sano Emäntä."

"Tänään mulla oli jännät paikat. Tai oikeestaan mua pelotti. Emäntä oli löytäny kaapista tommosen ja laitto sen pallille mua varten. En ollu ikinä tommosta nähny ja tollasessa paikassa niin että kyllä se vähän hermoon otti. En uskaltanu paljon siihen edes katsettani luoda."



" Mun piti mennä ihan omaan kämppääni turvaan ja kattella sen rinkelin olemusta vähän kauempaa."

"Aikasemmin illalla mua pelotti terassille Isännän unohtama lapio vaikka sitä vaan ikkunan takaa kattelin. Emäntä mut sitten tästä ahdingosta pelasti ja tarjos pelottavan rinkelin kädestään. 
Hyvää se oli, (vaikka vähän kuivan sorttinen ) iltaherkuks`"

"Mää meen nyt omaan yksiööni yöpuulle, hyvää yötä!"
t. Jymy-Jami Myttynen-Kukkaro