Tämän takakenossa törröttävän pupusen ja pikkunarsisssien mukana toivotan Teille rauhaisaa ja valon ja ilon täyttämää pääsiäistä 2019.
Tämänpäiväinen Pitkäperjantain TV-messu näytettiin kotikirkosta.
Viime sunnuntaina ovikelloa kilkatti naapuruston pikkunoidat ja virpoivat:
"Virvon varvon tuoreeks terveeks`! Isännälle iso vatsa! Emännälle perä leveä! Sulle vitsa, mulle palkka!"
Hyvin ovat virpojien suositukset toteutuneet mennen vuoden aikana, ei ole tauteja podettu, isäntä on saanut pitää ison vatsansa ja Emännän perä senkun leviää!
Jatkukoon sama meininki tämänkin vuoden!
"Virvon varvon tuoreeks ´terveeks` mulle palkka, sulle vitsa, teeppä mummi mulle pizza!"
Eivät ole virpomatouhut päässeet kehveleiltä unohtumaan, Mauton käyttömaksuksi ei suklaamunat kelpaa, kouranpohjaa pitää peittää useammalla kolikolla virpomapalkkana.
Pannukakkupalkkio viimeyösydännä oli lisäbonus teinivirpojille.
Lapsuudessani 50-luvulla oli Pitkäperjantai se päivä, ettei kylillä käyty, eli lapsen aika kävi pitkäksi.
Nykyään tämä päivä on meille maallikoille kohtalaisen merkityksetön kun ei mitään seuraelämän käyttäytymisrajotteita ole.
Lankalauantain kokonpolttorituaaleja ei kaupunkioloissa -eikä meillä karjalaissukuisilla tietenkään -ollut, sekin oli sellainen hiljaisempi lauantai. Jännitettä tulevaan yöhön toi tieto, että kukko munii pääsiäiyönä jotakin yllätystä tyynyn alle. Meille viidelle lapselle kukko oli muninut muutaman suklaamunan ja isommille ilmapallot. Joku velipojista ei saanut nukuttua pyhäaamuna pidempään vaan aloitti pontevat aamutoimet puhaltamalla ilmaa tiukkaan ilmapalloonsa, monta kertaa. Äitikin sai oman pääsiäisyllätyksensä kun puhaltajapoika puhalsi vatsastaan suklaamunat lakanalle.
Seuraavana pääsiäisenä ei kukkoa enää päästetty munimaan...
Myöhemmin oman perheenkin lapset saivat pääsiäisyllätyksen tyynynsä alle. Vieläkö se tapa on perheissä?
Olen hulluna mämmiin, en kuitenkaan ihan Mietaan tapaan. Mämmin syönnin lopetin eilen, pyhiksi en varannut yhtään tuokkosta.
60-luvulla pääsiäisen herkkua oli kevään ensimmäiset kotimaiset kurkut -ah sitä tuoksua!!!
Kun poikien perheet menneinä ruuhkavuosina viettivät mummilassa pääsiäistä, tuli valmistettua lammaspaistiakin. Joskus se onnistui, joskus jäi aterian jälkeen villatumpun maku suuhun. Tänä pääsiäisenä katetaan pöytään pelkistettyä ja täyttävää teinipoikaruokaa. Grillikausikin on aloitettu joten menu saattaa olla enemmän improvisoitu kuin suunniteltu.
On ollut harmittavan pitkä tauko blogikirjoittamisessa, on sattunut muuta täytetoimintaa elämänmenossa. Erilaisia tapaamisia - iloisia ja hartaita - kokouksia ja muita menoja on ollut riittämiin. Nykyään varaan vain yhden tapahtuman päivä kohti, joten viikot täyttyvät nopeasti.
Elämä tarinaksi-kirjoittajapiiri aloitti kesätauon ja nyt sulattelen ja sisäistän saamiani kirjoittamisen opastuksia.
Lukuinnostus on huimassa kasvusuunnassa. Eilen illalla sai päätökseen Tommi Kinnusen "Pintin" ja aloitin Olli Jalosen "Taivaanpallon". Siitä on joku sanonut, ettei jaksa sitä tekstiä, mutta minä sytyin siihen heti. Aamulehti antaa lukijoilleen ilmaiseksi kuukaudeksi kuunneltavaksi jonkun kirjan, nyt on menossa "Poika pimeydestä". Lankakoppa tyhjentyy virkkauksiin mukavasti kuunnellessa.
Onneksi AurinkoArmaskin on hellitellyt muutamana päivänä.
"Emäntä vei mut seuralaisekseen tohon rutikuivalle terassille vaikka piti mennä ihanan märkään pihaan. Mulla oli kova tarve ja hätäpäissäni kusasin Emännän fiikuksen juurelle. Onneks´ kaikki lirit osu ruukkuun. Osasin olla tarkka poika!"
Uudelleen: Rauhaisaa ja valoista pääsiäisen aikaa lukijoilleni.