sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

JOUTILAISUUDESSA

Kummallinen päivä, olin tekemättä oikeastaan mitään... Vaikka oli pyhäpäivä, tein kuitenkin imurikierroksen huushollissa ja pyykkäsin parit koneelliset vaikka mitä. Vähän oli erikoisempaa pyykättävää. Oli jääkiekkohanskaa ja pelihousua ynnä muuta.


Neljäs Poika oli tuonut varustekassinsa terassille ja ah- niin raskastuoksuinen se oli, että Jymykin oli mennä pökerryksiin. Yhdet munasuojat jo ehti hautaamaan parempaa käyttöä odottelemaan.
Onneksi löytyivät.


"Mua kävi moikkamassa yks´ Remu-glenni, vähän vanhempi koiramies. Mää sitä yritin saada leikkimään, mutta se päästi sellasen rähinän, että en enää sitä viittiny painiin pyydellä.
Toi Neljäs Poika, mun paras painikaverini mua sitten lohdutteli."

"Tehtiin isännän kanssa Maantien Ihmeitä-lenkki ja vastaan tuli muutama hevonen. En tykänny. Menin puun taakse piiloon. Varmuuden vuoksi. 
Mulla on niin paljon postinlukua sieltä ojanpenkoilta, että mää oon ihan puhki kun päästään kotipihaan."




            "Mää osaan ottaa rennosti näin pyhäpäivänä. Kuinkas tämmönen teiltä sujuu?"

                                  Jospa nyt saisi Emäntäkin puheenvuoron.
Aamutoimien jälkeen  oli merkittävän sosiaalisen ja hengellisen juhlan aika. Päästiin taas todistamaan yhden lähipiiriläisen ripillepääsyä. Kaunis oli neito ja muut nuoret vieraat.
Kukkapenkissäni aloitti eilen kukintansa hyvin vanha vaaleanpunainen pioni. Koskaan ennen tätä päivää ei ole ollut tilaisuutta ojentaa kukkivaa pionia rippilapselle, nyt sen sain ojentaa. Onnea, Reetta!


Aurinkoisen iltapäivän vietinkin ihan mitään tekemättä keskellä pihaa lahjakeinussani.

Kuuntelin tabletilta pitkästä aikaa "Delhin kauneimpia käsiä". Kuuntelu/lukukokemus ei ole kummoinenkaan, mutta Intia-matkakertomus kiehtoi jollakin mystisellä tavalla. Välillä yritin tutustua uudelleen tablettiini ja lähettää viestiä kuvien kera faceen, mutta huonolla menestyksellä.
Serkut ja lähipiiri antoivat palautetta. Hmm...
Oli hiukan vaikea yhtälö sovittaa valokuvien ottoa, kuuntelemista, facen käyttöä ja tumpun kutomista samanaikaisesti.


            Onneksi työväenopistolla syksymmällä on taas tabletin ja puhelimen käytön opastusta.


                 

11 kommenttia:

  1. Olipas mukava postaus, kiitos tästä. Kyllä tuo Jymy on ihan huippukoira. Kiva kuulla, että kuuntelet Intian matkakertomusta; me olimme siellä helmikuussa. Kyllä kulttuuri siellä on niin erilaista. - Aurinkoista viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ko kirja kertoo ruotsalaisen Göranin matkaseikkailusta Delhissä ja Bumbaissa, hauskaa pihakeinukuunneltavaa. Useat tuttavani ovat matkailleet useita kertoja Intiassa ja nekin matkakuulumiset herättävät jopa tunteita. Aurinkoa sinnekin kolkalle Suomea!

      Poista
  2. Ihana Jymy! Minä en ole ikinä kuunnellut yhtään äänikirjaa. Voisi joskus kokeilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjat sopivat joihinkin tilanteisiin, vaikka automatkoille. Niistä on nykyään hyvä valikoima.

      Poista
  3. Kiva lukea, että sinä ja Jymy osaatte ottaa myös löysin rantein. Tekniset vempaimet ovat viime aikoina hylkineet myös minua.

    VastaaPoista
  4. Voihan Ilves! Meillä Mindi söi isännän Tapparalippiksen...onneksi niitä oli pari muutakin.

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa mukavalta viikonlopulta! Suloinen Jymy! Leppoisaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  6. Ihana Jymy-koira! Tuo monen asian tekeminen yhtäaikaa on vähän haastavaa. Saattaa pian Facebookissakin lukea yksi oikein, yksi nurin :)

    VastaaPoista