maanantai 13. toukokuuta 2019

TYHJENTÄVÄÄ TOIMINTAA


Olen saanut taas päätökseen vuotuiset pakolliset toimet: vuosikertomukset ja vuositilit. Mieli on niin avara, että ajatus saa toistaan hakea eikä löydä. Aiemmassa kirjoituksessani tuskailin toimeenpanon vaikeutta, mutta  tekemättömien asioiden listalla enää oli yksi toimi ja sekin sai päätöksensä joku aika sitten alkuna aivan uudelle elämänvaiheelle.
Otsikossa siitä jo vihjailin: meillä alkaa tyhjennyskuuri. Oma pää jo onkin valmiiksi tyhjäksi saatu, nyt alkaa olla materian vuoro.

 Kirpputorille vein pussillisen "rihmarullia" eli ompelukoneeseen kelpaamattomia lankoja. Joku voisi virkata niistä vaikka mini-isoäidinneliöitä koruiksi. Minä en siihen puuhaan enää aikonut ryhtyä. Nappilaatikonkin tyhjensin ja muuta sälää ompelutarvikkeista.
Kenellekään ei kirpputorilla kelvannut pari karkkilaatikollista huovutusvilloja eikä perinnenallen liikkuvat osat. Harmi.  Dublolegoja sain myytyä pari laatikollista ja pinon lasten dvd-filmejä.
Varovasti on aloitettava tyhjentäminen, ettei tule vieroitusoireita.

Näkyvin ensimmäiseksi poistuva materia ovat säilytyksessäni olleet parisataa isoa öljyväritaulua ja muuta minulle kuulumatonta omaisuutta. Sain vuokrattua varaston johon ne kaikki mahtuvat.

Niiden poistamisen jälkeen alkaakin sitten oman omaisuuden lajittelu: poistoon-kierrätykseen-säästetään jos joskus tarvitaan. Laitanko arvauskisan mikä pino tulee olemaan pienin/suurin?
Olemme asuneet tässä talossa yli 40 vuotta joten kaikenlaista kalua ja vehjettä on nurkkiin päässyt kertymään.

Miksikö nyt on tyhjennyskuuri päällä? Ollaan vasta aikeissa tehdä lopullinen päätös ja tietenkin toimeenpano puuttuu ja sitä harjoitellaan tyhjentämällä kaikki nurkat, edes varmuuden vuoksi.
 Tyhjissä päissämme pyörii ajatus muuttamisesta ja sen konkretisoimista tässä lämmitellään.
Siinä nyt tuli paljastettua julkinen salaisuus teillekin.
Ajatuksia ja hankkeita on, mutta valmista on nähtävissä vasta vuoden kuluttua. Pitkä on odottavan aika.

Meillä -herra Kukkarolla ja minulla -rouva Myttysellä on yhteiseloa takana jo yli 50 vuotta. Kun perheen perustaminen oli ajankohtaista piti tietenkin hankkia oma koti. Sellaisen saimme valmistuvasta kerrostalosta Nekalasta heinäkuussa 1970. Uudessa kodissa oli asuttu viisi päivää kun Toinen Poika syntyi. Nyt on saatettu neljä poikaa maailmalle omiin perheisiinsä tästä yhteisestä kodista ja me vanha pari aloitamme uutta elämää tällä kertaa vain me kaksi. Ja toivottavasti ihkauudessa talossa kuten yhteiselon alkaessa.

Tuleva vuosi tullee olemaan elämämme haastavin: nyt on luopumisen aika entisestä ja uusi elämä edesssä.

3 kommenttia:

  1. Teillä on iso urakka edessä ja paljon tunteisiin meneviä päätöksiä. Pitkän yhteiselon aikana tavaraa väkisinkin kertyy. Mitä isommat tilat, sen enemmän kamaa. Meillä on varmaan lähivuosina saman tyyppinen prosessi edessä. Ajatus jo muhii, mutta vielä on matkaa toteutukseen.

    Käytän aika paljon sellaista taktiikkaa, että siirrän tarpeettomia tavaroita ensin joksikin aikaa vaatehuoneeseen. Jos niitä ei kukaan sieltä kaipaa, joutavat kokonaan pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnepuoli ja sen saattaminen lähitulevaisuuteen on se haastavin osuus. Itselleni olen tehnyt selväksi toiveeni ja tahtoni, puolisoa on kuitenkin vielä kuunneltava ja tuettava.

      Poista
  2. Onnea uuden kodin hankintaan, vai joko se onkin olemassa? Hyvä että on vuosi aikaa käydä vanhaa elämää läpi. Upea aika elämässä teillä käsillä, kun tulee iso muutos.

    VastaaPoista