maanantai 16. maaliskuuta 2020

TUUNAILUJA

Päätimme   tuunata ison kulmasoffamme uuteen uskoon. Se on ollut tuossa nurkassa jo monta vuotta ja jonkinlainen tympeyteni sitä kohtaan on kasvanut viime aikoina. Olen tuntenut, että se ei sovi minun mitoilleni muuten kuin päiväuniasennossa. Miksi se ei sovi? No siksi kun olen mitoiltani (pituus) nuoren teinin mittainen, 157 senttiä näyttää ovipielen mittamerkki. Kun istun soffalla, jalat eivät ylety matolle eikä takamus soffan perälle. Istuma-asennosta tulee omituisen könöttävä enkä siinä asennossa viihdy.
Eli soffalla ei ole ollut viimeaikoina mitään järkevää käyttöä kuin nurkan somistuksena oleminen.
Sellaistakin ajatusta on pidetty yllä, ettei tämä sohva enää uuteen kotiimme pääsisi.


 Siispä tuumasta toimeen:
 "Ostetaanko uudet päädyt?"
"Ei saa enää samanlaisia eikä samaa verhoilukangastakaan saa, olen kysynyt."
"Tehdään itse, ihan helppoahan se on, "

  Keittiön pöydän ääressä tehtiin työsuunnitelma ja laskelma verhoilukankaan menekistä jos sitä tarvitaan kaikkiin neljään käsinojaan.


Hankintamatka Puutoimeen ja valmiiksi sahatut osat Golfin peräkonttiin. Puoliso -herra Kukkaro- näpersi varastossa laatikot valmiiksi.


 Kulmaosan purku vei yhden illansuun aikaa. Hyvin oli vironpojat sohvan osat kiinnittäneet.


Minä purin verhoilut kulmapalasta ja aloin mittailla ja ommella uusiin käsinojiin päällisiä.


Kangas riitti juuri ja juuri, piiloon jääviin kappaleisiin tuli muutama ylimääräinen sauma. Varastosta löytyi sopivat palat superlonia pehmusteisiin ja suojukset asettuivat napakasti paikoilleen.
Nitoja oli piiloutunut silmiltä ja sitä etsiessä tuli inventoitua kaappien kätköt. Löytyihän se vihdoikin ja verhoilun niittaaminen saatiin sujumaan juoheasti kaksissa "miehin."


Tuunatuista soffista tuli ihan hyvät, toisen laitoin takan taakse ja toinen jäi ikkunan viereen. Vanhan Rouvan -äitini- entiset rottinkituolit ja pöytä sopivat pariksi toiselle soffalle. Sisustus on vielä keskeneräinen, hyllykköseinäkin odottaa uutta järjestelyä.




Mitä maksoi? Puutavara ja muutama ruuvi maksoivat  60€, aikaa kului kolmena päivänä yhteensä  seitsemän tuntia. Säästettiin aika pitkä penni ja yhdessä toimiminenkin sujui melkein äänettömästi.

"Ei voi olla muutakuin tyytyväinen!"

"Määkin sain neljä lammaslaumaa paimennettavaksi, Emäntä teki mulle uudet tyynyt.


" Nää Vallilan Tanhutytöt mää oon pyörittäny jo ihan pyörryksiin,  ei niistä ole enää mulle kumppaniksi."

"Ajattelin käydä vartoimaan tota nitomakonetta kun se kuulemma aina on hukassa kun sitä 
tarvitsisi."


"Isäntä sai multakin  isot halaukset kun Se oli saanu hommansa tehtyä. "


 "Toin ton arvokkaan luuni Isännälle palkaksi."



Meillä oli tällainen koronapäivä tänään.

Ps. En minä sohvien tuunailusta saanut yhtään enempää senttejä itseeni, tuskin niillä edelleenkään istun, päivänokoset voin ottaa. Otin olohuoneen istuskelupaikakseni "minunmittaiset" rottinkituolit tai lempeästi keinuttavan rottinkikeinun.

9 kommenttia:

  1. Jopas olikin tuunausta! Nyt on paljon kätevämmät sohvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun näkee uuden huonekalun kaupassa ajattelee sen sopivan omaan kotiin. Kotona se sitten onkin aivan liian muhkea. Nyt kun meillä on väki vähentynyt eikä istumapaikkoja tarvita tusinaa, oli tämä sohvan tuunaus paikallaan. Nyt ne voi huoletta viedä kierrätyseen tai kaatopaikalle.

      Poista
  2. On syytäkin olla tyytyväinen. Tyylikäs ja viihtyisä olkkari.
    Ootte te vaan aikamoinen tiimi. Kunnioitukseni.
    Jymy on niin oma itsensä.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen oppinut tietyn taktiikan: mainitsen ohimennen ajatukseni ilmoille, toistan sitä silloin tällöin, vetoa toisen taitoihin ja annan toisen päättää milloin ja kuinka. Siitä se sitten lähtee. Kiitos samoin, tervehtykää!

      Poista
  3. "Mää rakastan tyynyjä, Emäntä tekee niitä kivoista kankaista niin meillä riittää niistä juttua. Mää oon ahkera kiittäjä ja halaaja. Voi hyvin Rouva Marja-Terttu! Mää muuten tykkään marjatertuista, jos tulet meidän pihaan voisin maistaa vähän Sinuakin, en pure."

    VastaaPoista
  4. Hei! Löysin blogisi ja liityin lukijoihin. Aivan mahtava tuli tuosta sohvasta. Olette kyllä tosi käteviä käsistänne! Yhteistyöllä homma sujuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan, Tarja-kaima,(Tarja Anneli) tervetuloa lukijaksi! Olemme muuttamassa kerrostaloasuntoon ja entisten huonekalujen vähentämisvimma on päällä. Siksi tällä hetkellä ei hankita sopivia uusia kalusteita, yritetään pärjätä entisillä. Tuunailu on ihan mukavaa puuhaa.

      Poista
  5. Oottepa käteviä käsistänne ja sulla hyvä taivutustekniikka miehen suhteen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on se ikiaikainen kikka, kun nainen heittää idean ilmoille -joskus useita kertoja vuosien varrella- ja sen jälkeen antaa miehen ikäänkuin vahvistaa se omana ideanaan. Näin se ainakin meillä toimii...

      Poista