KIRJE LÄÄNINHERRA KUVERNÖÖRILLE JA VEMPELEEN KAUPPAKIRJA

"5.4.1909

Kuopion Läänin Herra Kuvernöörille

 Myötä liitämme jäljennöksen Wempeleen muinaisesta sopimuksesta, jonka nojalla rohkenemme Herra Kuvernöörille esittää sellaista toimenpidettä, että Wempeleen tila jolle nykyisin hakee tulevaa omistus oikeutta mies joka on syntynyt niin onnellisissa oloissa tähän maailmaan, että ei koskaan tule kyntämään Wempeleen kruununtilan peltoja, joita meidän edellä olleet ovat raivanneet ja kuokkineet kärsien nälkää ja puutetta ja tämän johdosta pyydämme että Herra Kuvernööri nyt ottaa tämän sopivan ajan ja puuhaa valtion myöntämiä tilattomien vain maahan kiintymystä varten myönnettyjä varoja niin paljon, että tilan omistajaksi pyrkivä saapi omat rahansa ja me saamme tilan ja tilalla löytyvä metsä monin kerroin korvaa sen vähäisen lainan minkä me tarvitsemme saadaksemme tilan vanhaan sukuun ja jolla on monen monta lasta ja nousevaa ihmiskunnan täyttäjää, kuten myötä seuraava sukutaulu osoittaa, että lapsia ja lasten lapsia löytyy. Me olemme köyhiä ja puutteen alaisia eikä ole meillä sellaista luottaa, että voisimme hakialle suorittaa sukulunastus oikeutta käyttämällä tarvittava summa, mutta toivomme että Herra Kuvernööri puuhaa lainan valtion varoista jolla hakia lain mukaan sukulunastusoikeutta käyttämällä on velvoitettu tyytymään sillä vapaa ehtoisesti emme luule omistajaksi pyrkivän miljoonamiehen tulevasta aarteestaan luopumaan Wempeleen tilasta jos ei sukumme laaja lapsilauma tule painamaan vaakaa sille puolen, että Wempeleen tilan omistus oikeus tulee valtion avulla siirtymään Wempeleen tilan raivaajien jälkeläisille.

Jätämme pyyntömme Herra Kuvernöörin huomioon että Herra Kuvernööri ottaa tämän meidän pyynnömme huomioon ja hankkii suoritukseen viisitoista tuhatta markkaa Wempeleen tilan omistajaksi pyrkiälle ja meidän arviomme mukaan Wempeleen metsä on satan tuhannen markan arvoinen.

Pielisjärvellä Maaliskuun 30 pnä 1909

                                                    Simo Tervo

                        Anna Tervo                                  Matti Myttynen

Pyynnöstä kirjoitti Olli Turunen, maanviljelijä."

Allekirjoittajat ovat isänisänisäni appi Simo Tervo, äiti Anna Kaisa Myttynen os. Tervo ja isänisänisä Matti Myttynen. Kuvassa alkuperäiset kruununtila Wempeleen raivaajat Simo Tervo ja vaimonsa sekä Simon vanhemmat.

Ylläoleva kirje Herra Kuvernöörille avasi tien sukuni "sosioekonomisen" aseman selvittämiseen. 

Kun syksyllä 2015 sain repaleisessa pahvilaatikossa ja vielä repaleisemmassa paperikassissa isäni suvun säilyneet dokumentit, en tahtonut pysyä nahoissani, kun aloin niitä innoissani selvitellä ja tutkia. 

Dokumentteja ja valokuvia oli runsaasti ukki Kalle Myttysen varhaisesta lapsuudesta, koulunkäynnistä, työnhausta ja paljon muusta. Niistä olen kirjoitellut 2015 ja 2016 blogeissani. 

Papereiden joukossa oli tyhjä kirjekuori, jonka päälle oli kirjoitettu lyijykynällä "Vempeleen kauppakirja", toisella puolella luki Suku luettelo ja ompelukoneen maksu kirja.

Meidän kamarissa oli Ester-mummin Singer- ompelukone ja eiliseen päivään asti luulin, että "Vempele" tarkoitti Singeriä. Toisella puolella kirjekuorta luki "Suku luettelo". 

Jossakin kaukaisessa sukutapaamisessa kysyin Jopi-serkulta mitä hän tietää sukumme vaiheista. Jopi vastasi: "Jos tietäisit, et haluaisikaan tietää. siellä on tapahtunut niin suuria vääryyksiä..." Siihen se keskustelu päättyi, mutta minun mieltäni jäi kaivertamaan: "Mitä?"

Nyt löysin asiakirjoista katetta Jopin pään puistelulle, ja kun vielä luen kaikki dokumentit huolella läpi, saan kattavan selvityksen mitä on tapahtunut ja miksi.

Asiakirjojen välissä oli dramaattinen kirje, jolle ei löytynyt nimettyä vastaanottajaa.

Ukki Kalle Myttysen perheen naisväki lähti marraskuun 1939 lopulla Viipurin Tammisuolta sotatoimia karkuun Vilppulaan ja ukki Myttynen jäi hoitamaan junien kulkua Tammisuolle. Mistään asiakirjasta en ole saanut selvitettyä missä Anna ja Matti Myttynen tuohon aikaan olivat. Valokuvassa 1924 ei Mattia enää ole, joten oletan hänen olleen silloin jo tuonpuoleisissa.  Mutta missä oli Anna Kaisa?

Ukki Myttysen mustassa muistikirjassa 6.1.1940 - kesäkuu 1940 ei ole minkäänlaista mainintaa ylläolevan kirjeen tuskasta. Luulen, että nuhteleva kirje äidin kuolemasta on tullut  väärälle Myttyselle, eli oli tarkoitettu Matti Myttysen veljen pojalle. Myöhemmin 1940-luvulla Myttys-serkukset ovat onnistuneet tavoittamaan kirjeitse toisensa, mutta mitään mainintaa yo kirjeestä ei ole säilyneissä dokumenteissa. 

Annan ja Matin elämästä ja päättymisestä en löytänyt  omista tiedostoistani selvyyttä, siksi laitoin eilen kyselyn Iisalmeen, jossa he asuivat 1903 jälkeen. 

Ajatukseni on, että dokumentoin kaikki asiakirjat digimuotoon, mutta se onkin A4 suurempi ongelma: dokumentit eivät sovi monitoimiskannerini levylle kun ovat kymmenen senttiä A4 pidempiä. Kävin hakemassa apua paikallisesta painosta. Siellä digitointi voidaan tehdä asiakirjoja pienentämällä. Sivuja on yli sata, joten satasia saan siitä urakasta maksaa, sehän tehdään sivu sivulta käsityönä.

"Suku luettelon" sain skannattua ja tulostettua osa kerrallaan ja teipattua isommaksi tauluksi. Sukuluettelo on seuraava projektini, se on  perattava ja kirjoitettava selkokielellä tauluksi.

Jos isäni olisi vielä läsnä, viettäisimme tänään kahvihetkeä Onninpäivän merkeissä. Kuvassa Ester ja Kalle, Lahja, Helmi ja Onni Viipurissa 1939.

Tämä isäni suvun historian selvittäminen  on nyt niin kiinnostava ja aikaa haukkaava projekti, että salaa olen hyvilläni, saan keskittyä siihen kunnolla, kun menot maailmalle on karsittu minimiin. 

Äitinikin suvun saloja olen saanut viimeaikoina tarkennettua ja välillä päässä pyörii tuhat asiaa, välillä on nollatila. 

Ei se nollaantuminen tällä yksityisellä harrastuspuolella haittaa, ulkomaailma näyttää tuovan uusia haasteita ja historian penkominen vaikkakin vain oman suvun vaiheista auttaa nykyhetkessäkin.

Lupauduin kuntavaaliehdokkaaksi ja siinä roolissa tiedonhankkimistaitoja tarvitaan!

Tukijoukot on oltava aina mukana! Aurinkoisia maaliskuun päiviä! Pysykää terveinä!