KOLME ON IHAN HYVÄ IKÄ BERNIPOJALLE

" Tänään mulla ja mun sisaruksillani on merkkipäivä; ollaan nyt kolmen vanhoja.

  Sen kai olen maininnu - ehkä useampaankin kertaan - että on synnytty Maroussia-sukuun. Meidän äiti on nimeltään Tilda ja me oltiin sen esikoisia.  Meidän isä on Sulo Winkizz Standart, ja se on voittanu hirveesti näyttelyruusuja. Meidän Sulo-isä taitaa olla Suomen komeimpia berni-isiä, niin olen kuullut kerrottavan. Ei sen puoleen, komeita me veljeksetkin ollaan ja siskot on saanu sulokkaat vartalot.

Mää olisin nyt parhaimmillani aloittamaan omaa elämänkaartani jos olisin ihmisnuorukainen siis just´ armeijasta kotiutettu eli tommonen parikymppinen. Luultavasti asuisin omassa vuokrakämpässäni jonka vuokran KELA olis maksanu kun mää olisin ollu oppimassa elämän- ja kotimaan puolustustaitoja kovassa komennossa muitten samanikäisten kanssa. Mulla vois olla oma auto, joku vanhempi Opel Vectra tai Toyota. 

Töissä mää kävisin ja tapailisin likkoja tai hianommin ilmaistuna nuoria naisia. Mää kai olisin aika hyvätapainen nuorukainen kun olen koiranakin sellainen.

Täällä maalla asun edelleen Emännän ja Isännän kanssa kolmistaan. Aika paljon toi jälkikasvun nuoriso oleskelee meidän nurkissa niin ettei mun aikani käy pitkäksi kun saan pitää vahtia niitten makuukamarien ovien takana.

Likkakoiria en ole päässy koskaan oikeen kunnolla nuuhkimaan enkä muutakaan tekemään. Kiihottavat nartunhajut ovat leijailleet meidänkin kylätiellä ja sekös mua villitsee. Emännän kanssa niistä halutuntemuksista on meillä sellanen pysyvänlaatuinen erimielisyys kun mää haluaisin näyttää kuinka halukas olisin ja Emäntä ei sellaisesta käytöksestä tykkää. Mää sitten puran tunteitani siihen mitä on tarjolla eli soffatyynyihin.

Ei Emäntä mulle siitä tyynyjen retuuttamisesta vihastu, se on tehny ne ihan mua varten ja meille kommunikaatiovälineiks`. Se toimii näin: Emäntä ja Isäntä lähtee kauppareissulle ja kun ne tulee, mää kirmasen hakemaan soffalta tai Isännän huoneesta tyynyn ja retuutan ne sitten niitten eteen, mutta en anna. Emäntä sitten kehuu mua kun en oo repiny yhtään tyynyä ja leikkii vähän aikaa  "anna mulle"-leikkiä. Tyynynnurkista tykkää vielä yhtä paljon kun pentuna, Emäntä niitä sitten korjailee ja nyt tyynykokoelma alkaa olla minimaalista kokoa, ei vielä ihan mikroa. Sitten kun kokoelma on käyty läpi, aloitetaan alusta, näin saadaan Emäntäkin pysymään toimeliaana ompeluksiensa parissa.

Tänään, kun mulla oli tää merkkipäivä, pääsin avokylpylään. Avoveteen en suostu tassujani kastamaan, siksi kylpytuokio vietettiin linnunlaulun ja tuulenhuminan parissa puutarhassa.
Emäntä kävi mulle sanomassa että nyt mennään pesulle!
 Jaa nytkö vai???

      

                    Ensin mut harjattiin, luulin että kaikki karvat poistettiin, onneksi Emäntä jätti                                    vähän jäljellekin että kamarinnurkkiinkin vielä niitä karvoja riittäisi.

Mää hoitelin kuivaushommat omatoimisesti, jotakin kuulin Emännän huokailevan, mutta niin Se tekee tuon tuostakin, en tiedä miksi!!

 Pesupalkaks` ja syntymäpäivän kunniaksi sain jäistä peuranlonkkaa aika kimpaleen.

Ei mulla tässä muuta tälle päivälle, kuumaa on ollut, 30 astetta kuulemma tänään, mua ei kuumat ole paljoa vaivanneet. Isännän kanssa lenkkeillään aamuvarhaisella ja Emännän kanssa kierrellään pihapiiriä kun aurinko on laskenut. Oleskelen päivisin kesähuoneen viileillä klinkkereillä tai otan päiväunia vessan lattialla. 
Terve olen ollut eikä yhtään punkkiakaan ole karvoistani löydetty.

Toivotan Teille kaikille oikein hyvää loppukesää ja toivotan siskoilleni Irmalle ja Nillalle sekä velipojilleni Benjamille, Dantelle, Kasperille ja Oskarille hyvää syntymäpäivää ! 
Voikaamme hyvin!

Terveisin Jymy-Jami Sulonpoika Myttynen-Kukkaro (os. Maroussia Valente)