Emmin kanssa on pelattu Afrikan tähteä, Emmi voitti. Meillä on Afrikan tähtiä ollut aina lasten pelihyllyssä. Ja ahkerasti sitä tähteä on etsitty.
Emmistä ja Jymystä on tullut sydänystävät, vaikka Jymy antoikin painavan pusujäljen Emmin poskelle.
Jymy on nyt viisi kuukautta vanha, vähän hassunkurisen näköinen kun on pentupörröä päälaella ja korvissa. Leuan alla on leijonankaulus, leijonapoika kun on. Selässä on jo lainekarvaa ison koiran malliin. Hampaat ovat vaihtuneet paitsi alakulmahampaat, näyttää siltä, että hammaslääkärireissu on edessä. Nimittäin uudet hampaat ovat puhkeamassa vanhojen viereen. Edellisellä lääkärikäynnillä tästä jo mainittiin.
Eilen lomalaiset lähtivät takaisin Helsinkiin ja minä hyppäsin kyytiin, josko veisivät minut matkalla Ideaparkiin. Halusin päästä sinne yksin -puoliso- herra Kukkaro on toivoton kauppakeskuskiertelijä.
Ideaparkissa sain rauhassa kierrellä, katsella ja kulkea.
Ensimmäinen ostospaikka oli Marimekko, ja sen alekangaspöytä.
Aiemmin syksyllä tilasin Marimekon alesta Sanna Annukan "Vuorilaaksoa" punaisena kaksi metriä. Siitä aion ommella itselleni kevättakin.
Nyt löysin alepöydästä a 10 € metri pari palaa, toinen on Aino-Maija Metsolan "Kurjenpolvea" ja toisessa pätkässä ei ollutkaan suunnittelijan nimeä. Kesämekkoja niistä ajattelin tekeväni.
Kahdesta vahvemmasta suikaleesta , Rimalan 1963 suunnittelemasta "Kopeekasta" ja Maija Isolan "Sulhasmiehestä" teen parit kassit. Nämä palat maksoivat 7,5€
Olen ollut Marimekon käyttäjä jo 70-luvulta. Sisustustekstiileinä ovat makuuuni hiukan liian levottomia, mutta asustekankaina parhaita. Tänä vuonna on tullut taas markkinoille sisustuskangas "Kumiseva". Siitä meillä oli päiväpeitto jo 1974. Puuvillakankaista olen ommellut vaikka kuinka monta paljonpidettyä vaatetta. Joskus ostin ison pussillisen trikoita Marimekon Herttoniemen tehtaanmyymälästä ja niistä ompelin lapsille monet pyjamat ja kesäasut.
Vallila on rantautunut isohkolla myymälällä Ideaparkiin. Paljon oli komeita kuoseja matoissa ja sisustuskankaissa, mutta omaan kotiin ne eivät istu.
Ideaparkista kotiuduin bussilla, hämäränhyssyistä Tampereen keskustaakin ehdin silmäillä.
Keskustori, Vanha Kirkko ja joulukuusi.
Hämeenkadun verkkaista vilinää, valohahmot kadun yllä eivät vielä ehtineet syttyä.
Kotibussia odotellessa ehdin poiketa Indiskassa. Sieltä tarttui mukaani -taas kerran- huivi. Olen näköjään huivifriikki, ihan äitini- Vanhan Rouvan tapaan. Huivi on niin mukava ja pukeva asuste heittää mekon tai housuasunkin seuraksi.
Marja Kurjen käyttämättömän, ison 140x140 " Riikinkukko"-villahuivin löysin UFF:ista. Kympin siitä veloittivat. Huivin nurkasta löysin Raisio-logon, on tainnut olla asiakaslahjus.
Tänä syksynä olen tehnyt muutaman hyvän vaatelöydön; olen ihastunut yksinkertaisiin neuletakkeihin. H&M:n rekiltä bongasin (anteeksi nuorisokieli) edulliset, juuri tarvitsemani väriset ja hyvän malliset puuvillaneuletakit a`9,90. Ostin mustan ja kaksi eri harmaata. Valmistusmaa lukee Bangladesh, tuolla hinnalla ei kotimaista saa. Punaistakin etsin, sen löysin Kapphalista, mutta hinta oli jo melkein 40 €.
Eräänä sadepäivänä teki mieli ommella jotakin kivaa ja kaivelin runsasta huivilaatikkoani. Kääntelin ja sovittelin yhtä huivia, ja päätinkin tekaista siitä hamosen. Huiviinkin vielä jäi tarpeita. Tuli sellainen kokoussihteerikön lämmin asu.
Hintaa tälle asulle tuli huimat neljä euroa.
Joskus yksinvietetty kiireetön kauppakeskusretki rauhoittaa mieltä. Tällä kertaa päämäärä oli löytää Emmille oma Afrikan Tähti-peli, omalta kylältä sitä ei löytynyt. Löytyihän se, ihan vanhanmallisena pahviversiona. Posti sen sitten Emmille saa viedä unohtuneiden toppahankojen kanssa.
Omat ostokset olivat maltilliset, edes vaatekauppojen alemyynnit eivät minua sytyttäneet.
Tästä tuli nyt tällainen vaatekaappibloggaus, mutta ideana oli mm tuo huivista hame- juttu, eli joskus saa kivaa päälle pienelläkin panostuksella.
