sunnuntai 15. tammikuuta 2017

TÄTILIKKOJEN VIERAILU

"Mulla on ollu vilkas viikonloppu. Oon saanu vieraakseni neljä tätilikkaa, kolme Espoosta ja yhden syntymäkotini nurkilta Lempäälästä.

                     Martalle ensitöikseni piti kuiskutella mitä oon täällä saanu aikaseks.


Tildan kanssa mietittiin kumpi saa hylkeen kainaloonsa. Tilda voitti, se sano mulle aika napakasti "PAIKKA" ja mää tottelin.


                            Välillä ne opetti mulle akrobaatti-temppuja ja opin niitäkin.


            Lauantaina me juoksenneltiin sänkipellolla eli meillä oli ihan omat "Sänkipellon Säpinät".



Emäntä tykkää, että kun pikkulikat ja- pojat kyläilee mummolassa, niin niille tarjotaan jotakin samaa mitä ne on aina mummolassa saanu. Nyt Emäntä teki rikkaita ritareita. Me vahdittiin siinä jalkojen juuressa, mää ja kolme tätilikkaa."


 Noi isommat likat on niitä cheerleadereita, toinen Euroopan mestari, ja toinenkin mestariluokassa niin pitihän läksyjä tehdä täälläkin.





                 Muakin ne tonne houkutteli, mutta en sitte viittiny, olkoon likkojen hommaa.


Illalla ne likat sitten keksi, että pitää päästä kiäriin lumessa. Ne lämmitti saunan ja kaivo uikkarit kaapista. Oli musta vähän outoo hommaa kun ne kellahti kesäterassin lumeen pyäriin. Mää niitä yritin nostaa käsivarresta pystyyn, mutta ne vaan kilju ja jatko pyärimistä.


 
                        No likat on likkoja, mää vaan hämmästelen niitten touhuja, niinkun tätäkin:


          Ne teki mulle saparot, niin tiukatkin vielä, ettei silmät meinannu kiinni mennä! HÖ!

Mää pärjäsin Tätilikkojen kanssa oikeen hyvin, ne leikki koko ajan mun kanssa, enkä yhtään sukkaa enkä tumppua syäny. Emäntä ei taida tietääkään kuinka paljon mää ylimääräsiä nappuloita sain. Tai kai se sen on joutunu haistaan, jotakin sellasta se mainitti.



Isäntä vei Tätilikat  junalle ja me jäätiin Emännän kanssa odottelemaan seuraavaa vierailijaryhmää.
Nyt tuli vanhin Tätilikka äitinsä kanssa iltapäiväkaffille. Mää odotin että Patu staffxxxxxjokubull olis tullu mua tapaamaan, mutta ei tullu.

Ei tääkään Täti mua kurkusta kurista, me vaan Teille heilutetaan ja toivotetaan hyvää alkavaa viikkoa.

Terveisin Jymy-Jami Sulonpoika Myttynen-Kukkaro (os maroussia Valente)
ps. en oo tänään syöny yhtään kännykkää...

11 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Kun on berninpentu perheessä, elämä on enimmäkseen mainiota!

      Poista
  2. Voi miten ihana juttu. Toi kuva jossa Jymyllä on saparot on kyllä niin hellyyttävä, voi kuvitella noi ajatukset just noin. Nauroin ääneen kuvaa katsoessani. Kiitos, saitte minut hyvälle tuulelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nauru pidentää ikää, sanotaan...

      Poista
  3. Kivoja ja nättejä tätilikkoja sulla. Kyllä sun Jymy kelpaa ja miksei emännänkin, kaikkien niiden poikien jälkeen. Sulla ja tädeilläsi taitaa olla saman verran tuota energiaa. Se on miehen puhetta, ettei välitetä kaikista likkojen touhuista. Hienoa alkanutta viikkoa sinne teille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaikkien osallisten puolesta!Täällä mummolassa on ollut tapana, että liiat energiat puretaan pihatouhuissa niin kesällä kuin talvellakin.

      Poista
  4. Kyllä sä Jymy olet niin kiva ja upea koira! Aivan minunkin ikävää meidän koiruusen kuolemasta lievität. Sulla on ollutkin hauska pyhänaika tätilikkojen kanssa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että voimme olla avuksi! Niinhän se on, että toistenkin touhut muistuttavast sitä omaa- jo menetettyäkin- koiran kanssa vietettyjä hyviä hetkiä. Ne eivät häviä, vahvistuvat vain, surukin vähän hälvenee, vai mitä?!

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Teilläkin näkyi tapahtuvan hengästyttäviä asioita...

      Poista