sunnuntai 26. helmikuuta 2017

POIKIA JA PAPILJOTTEJA, EI TOSIKOILLE

Tässä helmikuussa on ollut neljä viikonloppua ja jokaisena on paimennettu teinipoikalaumaa.
Pojat -serkukset ja veljekset -ovat halunneet viettää mummilassa pe-su- päivät. No mikä siinä, meille se on sopinut.
Perjantaina haettiin kylältä 13-v serkukset, näillä kulmilla alkoi hiihtoloma. Pojilla on jo omat meiningit ruokailunsa kanssa ja niinpä valmistivat itse iltapalansa -1,5 kg tulisia kanankoipia. "Kaik`mäni eikä piisantkaa," kuten sanotaan.

Lauantaiksi pojat suunnittelivat Tampereelle menoa. Siihen piti valmistautua:
Toisella pojalla on takatukka, jonka nykymuodin mukaan tulee taipua ylöspäin. Siihen yrittivät avuksi mummin papiljotteja. Ensimmäinen harjoituskerta.


Tässä tulos, pehmeästi liehuva takatukka. Muistuttelin serkuksille, että heidän isillään oli kummallakin kiharaiset takatukat 90-luvulla -ja löysät salihousut...


Papiljottien lisäksi tarvittiin fööni ja kiharrin. Hilpeätä hommaa, ei sovi tosikoille!


                                           Välillä piti poikapainitkin pitää Jymyn kanssa.


    Ja ajankuluksi heitellä isomummin jäämistön nahkaista lasinalustaa. Isät harrastivat samaa aikoinaan. Tosin jalkapallolla.


     Uudet sohvatyynytkin kelpasivat maaleiksi. Isien aikana välikössä oli kukkapylväät maalitolppina  ja oviverhot, kun ne heilahtivat,  merkittiin maali. Kerran putosi eteisestä lamppu.


 Pitihän poikien mäkeäkin päästä laskemaan kun laskiainen sattui olemaan. Papan Reinot ja Mummin tohvelit olivat mäenlaskussa kova sana vanhan rattikelkan kyydissä.


Puskiin meni tämä mäenlasku, kuten isilläkin aikoinaan, yhdeltä tulevalta isältä katkesi kädestä luu kun puuhun törmäsi.


                        Jymyllä oli paimentamista kun poikien perässä  sai juosta.


Lauantaina leivoin pojille ison satsin laskiaspullia ja laitoin täytteeksi Nutellaa. Kaikki meni, samoin pellillinen sämpylöitä. Ja kolmen litran pänikkä itsetehtyä omenatuoremeua. Kahteen mieheen.

Maanantaina lähtee yksi poika Joensuuhun junalla, ja toinen tiistaina Tuusulaan.

Kiva olla Mummi, sanon minä!

5 kommenttia:

  1. Kun itsellä on ollut neljä poikaa on tuo lastenlastenkin touhu luonnollista jatkumoa.

    VastaaPoista
  2. Mummittaminen on tosi kivaa. Minulta on tosin mennyt osa siitä ohi suun, kun on ollut kotona kasvamassa mummitettavien ikäisiä ja sitä nuorempia lainalapsia. Onnellisia ovat ne lapset, joilla on mummit ja papat lähellä tai edes saatavilla. Onneksi olet tottunut rajuun menoon ja rajuun ruuan menekkiin jo näiden poikien isien kanssa. Hyvää hiihtoloman jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt pojat -13 v- ovat kummallisessa väli-iässä, uskalletaan olla oikuttelematta tai halutaan taantua johonkin menneeseen tai olla miehekkäitä. Omilla pojilla oli isot ikäerot, nyt saan katsella ja kokea "kahta yhden hinnalla."

      Poista
  3. Hyvä mummi, kyllä pojat saivat välillä hassutella. Se on kivaa aikaa :) :)

    VastaaPoista
  4. Sammaa mieltä, maailman paras titteli saada olla mummu. :)

    VastaaPoista