keskiviikko 17. toukokuuta 2017

JURNALISMIA JA RINKELEITÄ



"Meillä kävi eilen muutaman nuoren joukkio kylässä. Niitä johti Elsa, se joka mua 40 kiloo sitten kanniskeli ja siitä on kuvakin jossakin lokissa. Tää sama Elsa täytti viime viikolla kahdeksantoista ja sai ajokortin! Ja heti tuoreeltaan lähti kavereitten kanssa ajeleen Mäntsälästä Tampereelle yliopistolle. Ja vieläpä velipoika Jaakon autolla...
Nuoret oli tutustumassa eri opinalojen tarjontaan, vaikka ne on vasta lukion tokalla, yks´ tyttö, sellanen pitkätukkanen, meinaa poliisiks´(Isäntä ja Emäntä kahvipöydässä ehdotteli ryhtymista Lapin poliisiks´) yks´ poika haluaa pukeutua valkoseen pitkään työtakkiin ja kulkee stetoskoopit kaulalla. 
Arvatkaas mitä Elsa meinaa? Se meinaa tulla Susanne Päivärinnaks! Ensteks sen täytyy lukee tota jurnalismia muutama vuosi, kuulemma.  Yhtä kaunis kuin Susanne Elsakin on, vaikka onkin blondi, niin että televisiossa sitä olis kiva kattella."

"Ihmetellä täytyy kuinka toi Elsakin on muutamassa kuukaudessa niin kutistunu että mää en enää sen syliin mahdu!"

"Mää heitin ketarat levälleen miälihyvästä kun se mahdollisesti tuleva valkotakkinen mua kutitteli ja ehkä anatomiaanikin määritteli." 



"Tässä perheessä on koettu kauhun ja nolouden hetkiä mun takia pari kertaa. Nimittäin mää livahdin omille teilleni eilen ja toissapäivänä kun mua haettiin illalla sisälle. Aina mää oon saanu vapaasti liikkua omassa pihassa ilman rajotuksia. Kirmasin naapurin puolelle kun kuulin sieltä lasten naurua.  Ja Emäntä perään hihnan kanssa. Isäntä kaappas hädissään nakkeja kouraansa mua houkutellakseen. Naapurissa kaappasin lasten pallon kitaani ja sen kanssa juaksin ympäri pihaa. Kukaan ei mua kiinni saanu. Oli se metkaa. Naapurin nuorella miehellä oli taktiikka hallussa; se käski mut eteensä ja sano ISTU ja MAAHAN. Määhän sitä tottelin. 
Seuraavana iltana sama juttu. Livahdin naapuriin ennenkun Emäntä ehti mulle hihnan laittaa. Taas sama kuvio, mää ryntäilin pitkin naapurin nurmikenttää ja Emäntä punotti vieressä kun se ei mua kiinni saanu. Kauheesti sitä kuulemma hävetti ja se moneen kertaan pyyteli anteeks mun toilailuja.
Mitä toi ny on?? Mää oon vielä pentu ja tätä itsemäärättyä vapauden huumaa en oo  päässy kokeileen. Ny pääsin ja mitä siitä seuras? 
Hihnasulkeiset!
 Ikuisesti, sano Emäntä."

"Tänään mulla oli jännät paikat. Tai oikeestaan mua pelotti. Emäntä oli löytäny kaapista tommosen ja laitto sen pallille mua varten. En ollu ikinä tommosta nähny ja tollasessa paikassa niin että kyllä se vähän hermoon otti. En uskaltanu paljon siihen edes katsettani luoda."



" Mun piti mennä ihan omaan kämppääni turvaan ja kattella sen rinkelin olemusta vähän kauempaa."

"Aikasemmin illalla mua pelotti terassille Isännän unohtama lapio vaikka sitä vaan ikkunan takaa kattelin. Emäntä mut sitten tästä ahdingosta pelasti ja tarjos pelottavan rinkelin kädestään. 
Hyvää se oli, (vaikka vähän kuivan sorttinen ) iltaherkuks`"

"Mää meen nyt omaan yksiööni yöpuulle, hyvää yötä!"
t. Jymy-Jami Myttynen-Kukkaro

5 kommenttia:

  1. Voihan Jymy-Jami, tiätkö sun juttuja on sitte mukava lukea. Kun muistutat meidän edesmennyttä Elluberniä. Ihan täs liikutun. Tuu taas pian juttelemahan tekosistasi, mutta muista olla kiltti, niin voit päästä vielä hihnasta ☺☺
    Sanohan Annelille terkkuja ♥ ja sulle parit rapsutukset ☺

    VastaaPoista
  2. Päivää Jymy, Toivottavasti oli makoisat yöunet. kaikkea on maistettava ainakin vähän, kuului vanha sääntö. Ei voi tietää tykkääkö ennen kuin kokeilee. Nuo hihnajutut eivät ole oikein mukavia, mutta on kysymys sinun turvallisuudesta ja isäntäväen mielenterveydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jaa että kaikkee tarttee maistaa sun miälestä???No oonhan sitä tehnykkin, maistoin puhelimia, kenkiä, tyynyjä ja vaikka mitä. Kurkusta en tykänny."

      Poista
  3. Olipas taas kiva juttu. Olet Jymy kyllä mainio!

    VastaaPoista