Kaupunkikävelymme suuntautuivat Lapintietä pitkin ensin Tampellan tehtaanpuiston ohi ja Satakunnan sillan kautta Keskustorille.
Vedellä täytettäviä guttaperkkalintujakin siihen aikaan oli, kun niitä puhalsi, antoi vesi linnulle viserryksen.
Markkinapallosta on minulle jäänyt ikuinen kammo kun joku pojankoltiainen posautti sillä poskeeni. Markkinapallo oli täytetty sahajauhoilla ja ympärille oli kiedottu kuminauhaa jolla sitä sitten pongattiin eestaas.
Äiti solmi kaasupallot kiinni takkimme nappeihin, ettei pallot karkaa.
Kotimatkalla niin kuitenkin jollekin sisaruksista pääsi käymään.
Tuomiokirkonkadulla, vastapäätä Tuomiokirkkoa oli siihen aikaan kaksikerroksinen puutalo. Yläkerran ikkuna oli auki ja siitä jonkun tädin kamariin karkasi yksi meidän vappupallo. Minut vanhimpana laitettiin sitä hakemaan. Sydän kurkussa kiipesin portaat ja soitin ovikelloa.
"Meidän ilmapallo tuli teille." Siellä se oli, kamarin katossa. Helpotus oli niin suuri, että itku pääsi kun ystävällinen täti tarjosi karamellin ja velipoika sai pallonsa. Sitä hänkin jo kadulla itki.
"Siin on Myttysii koko kavun pittuuelta!"
Onneksi on muistot jäljellä varhaisemmastakin lapsuuden vapun ajasta. Tämä on vuodelta 1954.
Mukava vappumuistelo ja kauniit valokuvat. - Hyvää toukokuun alkua sinulle!
VastaaPoistaLapsuudenkodin ympäristö on edelleen Tampereen ehkä ylevintä seutua, Tammerkosken ympäristöä. Näet oman kaupunkisi kuvaajana muidenkin kaupunkien kauniit yksityiskohdat. Täällä paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta, jippii! Odotellaan lämpöä sinne pohjois-Karjalaan ja tänne Pirkanmaalle ja teitenkion koko Suomeen!
PoistaOlipa kiva muistelo. Mukava kun ilmapallo lensi ikkunasta sisälle eikä taivaan tuuliin.
VastaaPoistaIhmeitä tapahtuu, ja muistissa säilyy sekin ilmapallon retki.
Poistaterv. Annelipunneli/mummukka maalta
Vappupäivän sää olikin jo toista, mitä aatto lupaili. Hienot kuvat ja tarina, johon oli helppo eläytyä. Sellaiset varhaisetkin tapahtumat muistaa hyvin, joihin liittyy voimakkaita tunteita. Hyviä kelejä myös jatkossa.
VastaaPoistaOlet oikeassa, varhainenkin muisto pulpahtaa eloon kun siihen liittyy joku merkittävä elementti. Minulle oli tuo ilmapallon retki niin jännittävä, että muistan sen aina kun Tuomiokirkonkatua kuljen.
PoistaHauska vappujuttu vaikkakin ilmeisesti hieman traumaattinen. :) Mikä tuuri että pallo lensi jonnekin sisälle -ja vielä ystävällisen henkilön asuntoon. :)
VastaaPoistaSe hämmästely ei mene mielestä pois, eikä itkuunpillahdus kun oven takana olikin ystävällinen täti ja saatiin vappupallo takaisin. Yleensähän ne kaasupallot lensivät taivaan tuuliin.
PoistaHei! Osuin tänne blogiisi kun huomasin Pihakuiskaajan puutarha -blogissa maininnan Tampereen kuvista. Ja mielenkiintoistahan täällä olikin. Tuo vappumuistelosi oli mainiota luettavaa:)
VastaaPoistaTampere kiinnostaa minua sikäli, että isänikin siellä nuorena asusteli ja vanhempieni kihlakuvakin on otettu siellä: http://vaaranlaella.blogspot.fi/2015/02/nuoripari-hameensillan-kupeessa.html Tyyne-tädilläni oli Kauppahallissa vuosikymmeniä lehtikioski. Ja käsittääkseni sen jonkinlainen jatkumo siellä kai edelleenkin toimii.
Tervehdys, Metsäntyttö ja kiva kun löysit blogini! Tampere on edelleen "sielunkotini" muistoineen. Kauppahallissa poikkean aina kaupungilla käydessäni ja eilen juuri silmäilin hallin lehtikoiskin tarjontaa.
Poista