KONMARITUSTA VAI KUOLINSIIVOUSTA

Maailmalla vaeltaa onnistuneella kiertueellaan Kon Mari. Minunkin kirjahyllyyni se on seisahtunut ja ottanut pitelevään otteeseensa.  Paljon on Kon Mari vienyt tavaroita mukanaan, paljon on vielä jäljellä. Naapurimaamme ruotsalaisissa ajatelmissa sama toimi on nimetty kuolinsiivoukseksi.

Kuolinsiivoustermi sopii minulle, jo enemmän elämänpolkua tallanneelle.

Käytäntöönpano tapahtuu näin:

Otetaan koiranpentu, mieluimmin Bernin paimenkoira. Kasvatetaan se puolitoistavuotiaaksi, jolloin se on ottavimmillaan.

"Miss` sie jossain hyvvää työmiestä tarviit, täs siul ois sellane tarjolla."

 

Jos olet säilyttänyt vuosikaudet punaisia silkkisiä tyynynpäällisiä kaapin kätköissä ja vihdoin olet päättänyt ottaa ne somisteeksi uudelle päiväunipaikallesi, olet saavuttanut ensiaskeleita kuolinsiivoukseen.

Ennen kuin olit kääntänyt selkäsi: 

                                                          Minuutin kuluttua:

Terassilla katoksen alla on koiralle hyvä tarkkailupaikka sateen ja tuulen suojassa.

"Kuolinsiivous on aloitettava ajoissa, sanoo ruottalaiset. Mää en viivytelly. Emäntä ripusteli viimesiä mattoja mun selän takana ja mää jo toimin."

Marketissa oli lohi tarjouksessa ja  mikä sen herkullisempaa kuin itse savustettu lohi. Perkuista on keitetty ja lihamyllyllä jauhettu Jymylle oma "patee".

 " Mikä kumma on vaikka Emäntä ei kuule kun Isäntä sille puhuu, niin se kuulee heti kun on ihan hiljasta. Kävin kurkkimassa Emännän huoneen ovelta ja huamasin hänen uppoutuneen sukankutimeensa. Mää  sitten hiljaa kiipesin hellan reunalle ja sievästi sain otettua sen ison lohenpään kattilasta kenenkään kuulematta.
Olohuoneen sohvalla  sitten kaikessa rauhassa sain herkutelua kunnes loppusuaralla Emäntä mut siitä hoksas. Arvakkaas sainko kyytiä!!! Se jäi vähän kaiveleen miältä, että söinköös ne silmätkin, vai löytyykö ne joskus vaikka Emännän peräpeilistä! Tirsk, olishan se näky!"

 
"Emäntä piti mulle aikamoisen mäkätyksen, en paljon viittiny kuunnella. 
 Noi tuolla Lapin perukoilla on viisaita ihmisiä kun ne kuulemma syä aina kalanaivot. Kuinkahan viisas musta kehittyy kun lohenaivot on mun herkkua."

"Ei Emäntä taaskaan kauaa mulle vihotellu, se ymmärtää, että mää en voi ymmärtää, ettei keskeneräisiä herkkuja kannata omin päin ottaa. Yritän muistaa, tai sitten en."

"Pihassa ollaan taas pidetty jalitsumatseja -Emäntä ja mää - pallon perässä on  kiva juasta ja jarrutella niin, että savi lentää. Emännän kropalle meidän juaksukilpailut tekee hyvää."
 

Yhteenveto: KonMari siirtää tavaroita paikasta toiseen, kuolinsiivous koiran tekemänä siirtää  turhat -joskus tarpeellisetkin artikkelit- ikuiseen poistoon, mainittakoon vaikka tyynyt, pehmolelut, pahviset viinipönikät, kynät, patalaput, tohvelit, kukkaruukut ym.
Marraskuisia päiviä, älkää masentuko!