torstai 9. marraskuuta 2017

KONMARITUSTA VAI KUOLINSIIVOUSTA

Maailmalla vaeltaa onnistuneella kiertueellaan Kon Mari. Minunkin kirjahyllyyni se on seisahtunut ja ottanut pitelevään otteeseensa.  Paljon on Kon Mari vienyt tavaroita mukanaan, paljon on vielä jäljellä. Naapurimaamme ruotsalaisissa ajatelmissa sama toimi on nimetty kuolinsiivoukseksi.
Kuolinsiivoustermi sopii minulle, jo enemmän elämänpolkua tallanneelle.
Käytäntöönpano tapahtuu näin:
Otetaan koiranpentu, mieluimmin Bernin paimenkoira. Kasvatetaan se puolitoistavuotiaaksi, jolloin se on ottavimmillaan.

"Miss` sie jossain hyvvää työmiestä tarviit, täs siul ois sellane tarjolla."

 
Jos olet säilyttänyt vuosikaudet punaisia silkkisiä tyynynpäällisiä kaapin kätköissä ja vihdoin olet päättänyt ottaa ne somisteeksi uudelle päiväunipaikallesi, olet saavuttanut ensiaskeleita kuolinsiivoukseen.
Ennen kuin olit kääntänyt selkäsi: 

                                                          Minuutin kuluttua:


Terassilla katoksen alla on koiralle hyvä tarkkailupaikka sateen ja tuulen suojassa.
"Kuolinsiivous on aloitettava ajoissa, sanoo ruottalaiset. Mää en viivytelly. Emäntä ripusteli viimesiä mattoja mun selän takana ja mää jo toimin."


Marketissa oli lohi tarjouksessa ja  mikä sen herkullisempaa kuin itse savustettu lohi. Perkuista on keitetty ja lihamyllyllä jauhettu Jymylle oma "patee".

 " Mikä kumma on vaikka Emäntä ei kuule kun Isäntä sille puhuu, niin se kuulee heti kun on ihan hiljasta. Kävin kurkkimassa Emännän huoneen ovelta ja huamasin hänen uppoutuneen sukankutimeensa. Mää  sitten hiljaa kiipesin hellan reunalle ja sievästi sain otettua sen ison lohenpään kattilasta kenenkään kuulematta.
Olohuoneen sohvalla  sitten kaikessa rauhassa sain herkutelua kunnes loppusuaralla Emäntä mut siitä hoksas. Arvakkaas sainko kyytiä!!! Se jäi vähän kaiveleen miältä, että söinköös ne silmätkin, vai löytyykö ne joskus vaikka Emännän peräpeilistä! Tirsk, olishan se näky!"

 
"Emäntä piti mulle aikamoisen mäkätyksen, en paljon viittiny kuunnella. 
 Noi tuolla Lapin perukoilla on viisaita ihmisiä kun ne kuulemma syä aina kalanaivot. Kuinkahan viisas musta kehittyy kun lohenaivot on mun herkkua."

"Ei Emäntä taaskaan kauaa mulle vihotellu, se ymmärtää, että mää en voi ymmärtää, ettei keskeneräisiä herkkuja kannata omin päin ottaa. Yritän muistaa, tai sitten en."

"Pihassa ollaan taas pidetty jalitsumatseja -Emäntä ja mää - pallon perässä on  kiva juasta ja jarrutella niin, että savi lentää. Emännän kropalle meidän juaksukilpailut tekee hyvää."
 

Yhteenveto: KonMari siirtää tavaroita paikasta toiseen, kuolinsiivous koiran tekemänä siirtää  turhat -joskus tarpeellisetkin artikkelit- ikuiseen poistoon, mainittakoon vaikka tyynyt, pehmolelut, pahviset viinipönikät, kynät, patalaput, tohvelit, kukkaruukut ym.
Marraskuisia päiviä, älkää masentuko!

 

12 kommenttia:

  1. Hih..näitä postauksia:) Voi Jymy kun olet niin huippuheppu♥ Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu.. Elämä mahtaisi olla melkoisen tylsää ilman karvakamuja:) Mukavaa iltaa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Aika heppu kyllä olenkin, vaikka itte sanon. Voit kuvitella kaks vanhaa istumassa kaiket päivät keinutuolissa, toinen ei kuule, eikä toinen puhu. Mää oon välikappale."

      Poista
  2. Minullakin on menossa melkoiset kaappisiivoukset, mutta ei ne etene ollenkaan noin nopeasti. Jymyllä olisi varmaan kysyntää KonMarittajana. Tavara ei tästä maailmasta lopu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Sää sen sanoit, mua voi kysyä hirvenluupalkalla tekeen kunnon kuolinsiivouksia lähiseudun talouksissa."

      Poista
  3. Voi Jymy, kyllä sie vaan oot ihana velikulta <3 Rapsuja konmarittajalle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Sitähän mää olen, aika velikulta, mulla on muuten neljä veljee, jos kaikki olis samanlaisin mun kanssa, loppuis tavarat maailmasta aika pian."

      Poista
  4. Mikäs sun emäntäs on marittaa, kun tuollainen apulainen. Ihan huippu. Ai ai, jos nuo sodan jälkeen kotia perustaneet ihmiset olisivat päässeet tänne meidän tavarahelvettejä perkaamaan. Tai minun äitini, kun palasimme tyhjätaskuina Australiasta Suomeen. Silloin oli toisenlaiset ongelmat, nyt on tavaran paljous, mutta onneksi sinä Jymy autat edes Annelia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Älä muuta viserrä! Mun innokkuudesta kyllä on seurannu se, että huoneitten ovet ovat minulle suljetut, luulen kyllä, että pian opin nekin aukaisemaan ja sitten..."

      Poista
  5. "Ei meille kukaan voi kauaa vihotelle, tai edes näytellä vihasta. Mut on otettu tänne pitämään virkeänä talonväki, sen teen ja perusteellisesti. On hyvä joskus päästellä tunteita laidasta laitaan, tarkotan Emäntääni. Kiltti mää oon jo, toi touhaminen on ajankulua."
    Valoa marraskuun päiville, t. AnneliPunneli

    VastaaPoista
  6. On se kummallinen sana tuo "kuolinsiivous", mutta jotenkin ymmärrettävä kuitenkin. Tavaroiden kulku on joskus niin vaikea määritellä. Kauhistelin jokin aika sitten, kun lähellä kerrostalossa lapseton, yksinäinen mies kuoli. Veli tuli satojen kilometrien takaa ja siivosi koko asunnon roskikseen. Sinne sinkoili sotamerkkejä sun muita ja keräilyintoiset ihmiset pomppivat syvään roskiskuiluun. Huh huh.
    Meidän kohdalla pieni chihu ei ihan kauheasti avita. Jos poika aloittaa konmarituksen on kohteena aina kaikkein parhaimmat jutut, esim. uusimmat matot :( Tavaramäärissä ja siivouksissa on meillä vielä mietittävää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen voi tulkita kahdella tavalla; hävitetään tavarat lopullisesti kaatopaikalle tai pakataan laatikoihin odottamaan sitä Oikeaa Hetkeä. Ennakoiminen on aika tärkeää, ettei esim. suvun historia katoa Molokin kitaan.(esimerkkisi mukaan)

      Poista