keskiviikko 15. elokuuta 2018

HAAVEISTA TODELLISUUTEEN

Arki on palannut elämääni. Kaksi päivää ja kolme yötä piti totutella että pääsin "omilleni".
Päässäni risteilevät  protagonisti, antagonisti, prologi ja synopsis.

Viikko sitten maanantaina puoliso- herra Kukkaro kantoi punaisen matkalaukkuni Eläkkeensaajien kurssikeskus Rajaniemen (Virrat) respaan ja jätti minut sinne viikoksi oman onneni nojaan.
Olin päätynyt Kirjoittavat Eläkkeensaajat ry:n kirjoittajakurssille.


Viikon aikana oli itselläni tarkoitus saada alkuun pidempikestoinen oma projekti - eli oppia kirjoittamaan niin, että tekstin voisi ehkä - mahdollisesti - jopa joskus - tarjota julkaistavaksi. Edes omakustanteena.

Nopeasti kuitenkin putosin haavekukkulalta karuun todellisuuteen: aiheen olin jo päättänyt ja aineistoakin olin varannut runsaasti, tosin numeroituna muistivihkoon, mutta oikea synopsis,  sisällysluettelon tapainen tiivistelmä aiheesta puuttui.
Viikon aikana opin niiden tärkeyden ja nyt olenkin alkanut jäsennellä aiheitani oikeaan järjestykseen kasvavalla innolla.
Uudessa suunnitelmassani tein itsestäni  protagonistin eli päähenkilön. Vaatimattomasti. (Protagonisti ei välttämättä ole tarinan sankari...)
Lähipiirini, joka minut tuntee, tietää että esiinnyn usein Kaikkien Alojen Asiantuntijana, kirjoitelmassanikin aihetta kuljettaa kaikkitietävä. Se on vastakohta minä-kirjoittajalle.

Viikon aikana arkisempiakin asioita tuli todennetuksi:


Seitsemän hengen porukkamme oli kirjoittajina erilaisilla tasoilla, - joku veti kirjoittajaryhmää, joku oli kirjoittanut ja julkaissut kirjan ja oli kokoamassa uutta, muutama meistä muistelee menneisyyttä, lapsuutta, esivanhempia ja ne muistikuvat on tarkoitus saada "tahroiksi paperille".

Virrat antoi puitteille parastaan -lämpötila huiteli kolmessakymmenessä asteessa koko viikon.


Muutama oppitunti vietettiin ulkona lähes myrskytuulen huminan alla. Tuuli pyöri puiden latvuksissa, mutta rinteen alla Siekkisjärvellä ei näkynyt laineiden liplatusta.


Viikon varrella monituntisten opintojemme lomassa osasimme rentoutua rantasaunassa, lomalaisten illanvietossa, Virtain Perinnekylässä ja omissa iltatuokioissa. Niissä kirjoitimme ja luimme tekstejä toisillemme. Totesimme, että ääneenluku tuo tekstiin lukijan näkökulman ja tekstin muokkaus tulee luontevaksi. Löysimme tietokoneistamme ääneenluku(puhe)ohjelman yhdeksi päteväksi työkaluksi.

Matkassani oli muutaman vuoden takaisia kirjoitelmia, nyt niiden ääneenlukeminen muulle joukolle sai tunteita pintaan, silmänurkkakin kimalteli muutaman kerran. Kommentit avasivat omalle menneisyydelle uuden merkityksen.


Ruoka-ajoista -niitä oli tiheästi- pidimme tiukasti kiinni, jopa yömyöhään.


Muu maailma ei mahtunut ajatuksiini koko viikolla, blogikaan  ei päässyt päivittymään koko viikolla, kentätkin olivat hiukan kehnot.

Mennyt viikko oli kokemuksellinen, - kerran olin pudota sängystä yöllä, opin tai ainakin sain tietoa  kirjoittamisen eri tasoista, sain kannustusta kirjoittamisen jatkamiseen ja  sain tutustua persoonallisiin uusiin ihmisiin. Olen tyytyväinen!


ps. Koskaan ei ole liian myöhäistä jne...






10 kommenttia:

  1. Ihana päästä lukemaan kokemuksiasi tuosta viikosta. Mahtavaa, että olet päässyt unelmapolullasi hyvään alkuun❤

    VastaaPoista
  2. Hienot kuvat! Ihana että tuollaiselle kurssille pääsit, varmasti on ollut antoisa kurssi! Mukavaa viikon jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olin tyytyväinen, että rohkaistuin sinne lähtemään. Sääkin oli mitä parhain.

      Poista
  3. Olipa mielenkiintoista lukea sinun viikostasi.
    Sään puolesta olit kuin lomailemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opin paljon uusia asioita, nyt on työ säilyttää ne riittävän pitkäksi aikaa. Säätä ei olisi voinut paremmaksi toivoa.

      Poista
  4. Onpa sinulla ollut antoisa ja mielenkiintoinen viikko. Uskon sen annin kantavan vielä pitkään.
    Olen niin iloinen puolestasi.
    Jostain vastaavasta joskus itsekin unelmoin. Silloin ei sille ollut elämässä tilaa.
    Hienoa elokuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikko oli mielenkiintoinen ja rankkakin kun oli pidettävä aivot tietyllä "asemalla". Sinun kirjasihan tähän minua on ajanut, sen kerroin siellä eräänä kannustimenani kirjoittamiseen.

      Poista
  5. Olen niin iloinen, että sinulla oli antoisa viikko. Kannustan sinua jatkamaan kirjoitustyötäsi. Se on todella arvokasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, aika uhkarohkean tavoitteen olen ottanut. Kun nyt olen siitä kertonut, on työ myös toteutettava. Nämä puutarhan syystyöt verottavat kirjoitusaikaa aika pahasti. Tänäänkin touhusin puutarhassa kahdeksan tuntia.

      Poista