KESKELLÄ KESÄÄ

Aivan ensimmäiseksi, ettei unohdu toista kertaa tänään: kihlasormuksessani on päivämäärä 20.6.1969.
Päivän alkajaiseksi se ei tullut mieleen kun kun kihlasormi on tyhjää täynnä.

Viikko sitten jouduin ottamaan 50 vuotta vasemmassa nimettömässä pysyneen kihlan väkivalloin irti, syy näkyy alla. On aika alaston olo, sanon suoraan.

Puoliso- herra Kukkaro ei ole  käyttänyt sormustaan vihkimisen jälkeen, eli melkein viiteenkymmeneen vuoteen...Työ kuulemma esti sen käytön.
Keskinäisiä kihlojen muistojuhlia ei nyt suuremmin juhlita, sille järjestetään oma aika myöhemmin.

Vilkasta seuraelämää on taas vietetty niin, ettei blogillekaan ole tullut kirjoiteltua. On ollut sekä edustamista että työntekoa ja pakonsanelemaa lepäilyä kun tuo ei-toivottu fibro taas oireilee oikein kunnolla.
Edellisviikolla ajeltiin maseudulla hiekkateitä peräkärryn kanssa, saatiin toimitettua terassilaudat Ensimmäisen Pojan mökille.
Lauantaina ajeltiin Espooseen  lähipiiriläisen valmistujaisjuhliin. Nuori valmistui oppisopimuksen kautta hyvään ammattiin ja työllistyi heti.

Lähipiirin nuorin harrastaa keppihevostelua, äidin pajassa on synnytetty heppalauma

ja isä on rakennellut esteitä.

Huvimajassa  ratsumestari  voi hioa hyppystrategioitaan...

Tiistaina saatiin lähipiirin nuorimmat eli kaksi melkein kymmenvuotiasta serkusta lomaselle mummilaan ja peuhaamaan Jymyn kanssa.

Pappa viritti leikkimökkiin valot ja tytöt rohkenivat yöpyä mökissä kahdestaan. Sisustus on taas persoonallinen...

Yöturvaksi asettautui yllättäen naapurin ystävällinen pikkukissa.

Päivällä monta kertaa ja iltamyöhälläkin on käyty Kuuselan uimarannalla.

Peräkamarissa asustelee lomallaan yksi teini ja toista Mautoineen haetaan tulevalla viikolla Tuusulasta. Eli elämää on...

Juhannusaaton väen kokoonpanosta ei ole vielä tänään mitään tietoa, siis en ole sitä kummemmin ajatellut. Lomatyttöjen ja muun nuorison kanssa pidetään ihan tavallinen grilli-ilta ja mennään kokolle jos sellainen kylältä löytyy.
Ajatuksissa on nyt vain sunnuntain kekkerit tässä meidän pihapiirissä, sellaiset pidetään Neljännen Pojan Ensimmäisen Pojan valmistujaisten merkeissä.  Kestitä pitäisi ainakin kolmekymmentä henkeä...
Tänään kävimme kaupoilla, ostoslappu jäi pöydälle! Vain fetajuusto oli unohtunut... Vielä tuo muisti jonkinverran näköjään toimii...
Juhannuspäivänä kokoan pari voileipäkakkua ja sunnuntaina teen raparperipiirakan ja perinteisen mansikkakakun. Vastavalmistuneen kotiväki tuo muuta tarjottavaa.
Onneksi pihapiiri näyttää parhaat puolensa.

(Asuntovälittäjäkin kävi ja toiminta aktivoidaan kunhan saadaan tärkeimmät fiksaukset valmiiksi. Aihe on henkisesti niin rankka, että tuntuu kaikki ilo kesästä kadonneen. Ei oikein tiedä mistä alottaisi...ja mihin päädytään...)

LEPPOISAA KESKIKESÄN JUHLAA TEILLE HYVÄT YSTÄVÄT!