lauantai 1. kesäkuuta 2019

SE ONKIN TAAS KESÄKUUN VUORO


Joko voi rattikelkan viedä varaston orrelle?


Ehkä olen onnekas ja istahdan omenapuun alle kuuntelemaan linnunlaulua!


Hyvä niin, nyt voi alkaa ottaa rennommin tässä elonkaaressa. Tai kuinka sen nyt ottaa: tehtävälista on p-i-t-k-ä.
Hetki menneessä: toukokuu oli positiivisen kiireinen kuukausi, edellisessä postauksessa oli pieni osa.
Karoliinanpäivästä Lyydiaan olin pienellä lomasella Virroilla Rajaniemessä.


Lomailun aiheena oli Juha Vuorelan vetämä "Suvun vaiheet tarinoiksi"-kurssi. Olen löytänyt sukujeni juuret sekä äidin, että isän puolelta. Kiinnostukseni juurieni tutkailuun heräsi kun sain syksyllä 2015 ukki Myttysen arkiston haltuuni. Mitään eriskummallista ei löydöissäni -vielä- ole ollut. Kiinnostukseni kohteena on esivanhempieni eletty elämä -missä -kuinka?

Kuvassa nuorikko Ester Elviira Pöllänen, sulho Karl Hjalmar ja kantaäiti Anna (os Tervo) ja kantaisä Matias Myttynen kesällä 1910 Lieksan Kylänlahdella. Isäni Onni syntyy vasta 1916.


Koti Jääskessä 1923, kuvassa äiti - Halosen Hilja os. Luukkonen ja tyttäret Irma ja Irja (äitini)sekä Hupi-koira.
Isä Erkki on laitettu kameran taakse.

Jo näistä kahdesta kuvasta saa syntymään vaikka minkälaista sukutarinaa. Äidistäni olenkin jo
muutaman jutun saanut kirjoitettua.

Nyt on jätettävä erittäin houkutteleva kirjoitusprosessi hetkeksi kesäteloille kun muut toimet näyttävät vievän kaiken ajan.

Nurkkien tyhjennys talon myyntiaietta varten on hyvässä vauhdissa, kaatopaikkakuormia on joka nurkalla odottamassa lastausta ja poisvientiä.
Terassin kuntoonlaitto on puolitiessä, katoksen tuunaus vielä odottaa kesäpoikien apua.
Tänään onkin puoliso-herra Kukkaro Neljännen Pojan kanssa Kontiolahtireissulla hakemassa peruskoulunsa päättänyttä pojanpoikaa mopoineen kesänviettoon ja moporemonttia ja aputöitä tekemään.
Toinenkin pojanpoika päätti peruskoulunsa ja nyt on peräkamari valjastettu taas nuorisotilaksi.
Yksi nuorista valmistui ammattiin ja sen kunniaksi käytiin viikolla hiukan juhlimassa- ruokailun merkeissä tosin.
Huomenna -jos selviävät tämäniltaisesta Rosendahl-rannan juhlinnasta- on tarjolla hiukan parempaa suupalaa. Tein valmiiksi huomista varten pari voileipäkakkua ja täytekakun.
Kun odottelin pullia uunista katselin aikani kuluksi kun rusina seilasi edestakaisin Louhisaarenjuomapurkissa. Tein sitä kesän alkajaisiksi ämpärillisen.


Olisi sitä muutakin puuhaa, mutta joskus rauhoittuminen ja hupi on pienestä rusinasta kiinni...

Odottakaamme lämpimiä keskäkuun päiviä!

12 kommenttia:

  1. :)piti googlettaa tuo "Louhisaaren juoma"...taas oon tietävämpi;)
    Olet sinä touhun emäntä,,,,Ihana lukea näitä tarinoitasi,tulee hyvälle ja touhukkaalle tuulelle itekki,
    Istahda vielä hetki omenapuun alla,ja hörppää lasillinen Louhisaaren juomaa:)
    Kiitos muuten vinkistä,(kokeilenkin itse,kesäjuomaksi hyvä)
    Oikein ihanaa touhukasta kesää!! Anneli Punnelille!
    Ja Jymylle myös kesä terveiset:9

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa tulla vatsa vikkelälle jos nyt sitä nauttisin kun se rusinakin vielä seilailee...Jymy oli apurina taas leipomispuuhissa, hyvää kesää Sinullekin!

      Poista
  2. Ihanaa kesää sinulle! Olet niin touhukas ja tehokas. Kesästäsi tulee varmasti oikein mukava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sitä samaa toivottelen Sinulle ja heinäkuun seitsemännelle päivällesi paljon vieraita! Aion mennä 7.7 Tampereella kiertelemään siirtolapuutarhoissa.

      Poista
  3. Olet kyllä aktiivinen. Hienoa, että teidän suvussa on säilynyt noita vanhoja kuvia.
    Olen joskus valmistanut Marttojen ohjeella Louhisaaren juomaa. Olin tämän jo unohtanut. Kiitos muistutuksesta.
    Nurkkien tyhjennyksen myötä nousee pintaan varmaan monenlaisia muistoja.
    Onnea koulunsa päättäneille.
    Hyvää kesäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Louhisaaren maku olisi nyt parhammillaan, mustaviinimarjan lehdissä on paras vivahde. Juuri pojat joivat lounaalla sitä kaksi litraa...

      Poista
  4. Ai sun juuret on myös siellä Pohjois-Karjalassa! En ole hoksannut ennen.
    Vielä joskus tulee mieleen viime kesäinen talon tyhjennys. Oli kyllä kamalaa, kun ei ollut autoa millä kuskata mihinkään. Mutta siitä on selvitty. Niin tekin selviätte!
    Hei mie oon ihan "hulluna" siirtolapuutarhoihin, jos sinne pääsee tutustumaan, niin ehdottomasti menen, jos nyt vaan löydän paikan. Olen kyllä surkea mitään löytämään, vaikka on kännykässä karttakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen syntynyt Tampereella (Lapintie 18) mutta molemmat vanhempani -samoin puolison vanhemmat ovat "karjaisverisiä". Kaikkiin Tampereen neljään siirtolapuutarhaan pääsee bussillakin ihan viereen eli Niihamaan, Nekalaan, Raholaan ja Litukalle. Kannattaa kierrellä! Meillä oli mökki Litukalla 50-luvulla.

      Poista
  5. On sulla ollut monenmoista touhua. Ruokaa pitää laittaa, kun saat kesälomalaisia.Kiva kun voi huoneen valjastaa nuorisolle.
    Jaksamista ja hyvää kesän jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ison perheen äiti ja tottunut passaamiseen, lastenlapset alkavat aikuistua kovaa vauhtia ja passurinhommat kääntynevät toisin päin -sitä toivon...

      Poista
  6. "Suvun vaiheet tarinoiksi" kuulostaa niin kiehtovalta, että tuollaiseen pitäisi joskus päästä itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihje: ota laatikostasi vanha valokuva ja ala kertoa ensin itsellesi siitä kuvasta tarinaa ja kohta huomaatkin, että saat siitä syntymään kokonaisen kertomuksen. Näin se toimii ja on antoisaa...

      Poista