NUORISOA, PUHEENHARJOITTELUA JA NUHTEITA

Vakituiset mummilalomanviettäjät ovat palailleet kotiensa ja koulujensa rauhaan. Kolme viikkoa oli peräkamari valloitettuna teinipoikien voimin. Tytöt majailivat Papan huoneessa ja Pappa sai siirtyä kaukosäätimensä kanssa olohuoneen puolelle torkkumaan.
                                                           "Hiihtolomalla tavataan!"

       Lomareissulle menossa olleet Mäntsälän nuoret ehtivät pieneen painiin Jymyn kanssa.

Ennen Loppiaista käytettiin tuleva alokas "viimeisellä lounaalla" paikallisella Juustoportilla.  Uusiin makutottomuksiin alokas pääsi paneutumaan Parolassa seuraavana päivänä, eli 6.1.

Reppuun pääsivät mummin kutomat villasukat -tietysti. "Siellä saa käyttää omia vaatteita vain vapaa-aikana!"

                                  Pappakin pantiin opettelemaan uudelleen sotilasarvomerkit.

Kun koti oli  vaipunut hiljaisten joukko-osastoksi, sain  aloitettua kirjalliset hommani ajatuksella: "Mä mistä alkaisin..."  Sitten vain otin yhden kansion ja aloin täytellä lomakkeita sen sisältä.

Minulla oli edessä kirjoittaa ja harjoitella puheenpito, tällä kertaa arkisesti vuoden alkajaissellainen. Edellisessä esittelypuheessani aloitin vuodesta 1950, nyt pistin paremmaksi ja aloitin syntymästäni...

"Oikein hyvää alkanutta vuotta 2020 jne...
7.1. 1946 syntyi Tampereella Marian sairaalassa tyttölapsi Irja ja Onni Myttyselle
7.1.1953 samainen tyttölapsi tunsi suurta häpeää kun syntymäpäivävieraat heittivät sankaria ilmaan
 ja raappahousunpuntti ja vaaleanpunaiset sukkanauhat pilkahtivat hameen alta naapurinpoikien nähtäville.
7.1.1969 tuoreet pullat ja leivät tuoksuivat Jaakkolan pulla-auton takaluukussa kun sama, jo nuori nainen ystävättärensä kanssa tuli ensimmäistä kertaa käyneeksi Ylöjärvellä harjoittelupaikkaa kyselemässä Ylisen vajaamielislaitokselta
7.1.1970 aloitti vastavihitty nuorehko rouvashenkilö hoitajakoulun Ylisellä
7.1 2016 oli tässä tilassa hallituksemme kokous, jossa oli juuri aloittanut sihteerinä samana päivänä hyvään 70 vuoden kypsymisvaiheeseen edennyt  edessänne nyt oleva jo vanhempi rouvashenkilö
Tänäänkin on 7.1 ja jo vuosi 2020 jne jne..."

Jos seuraan puheissani aloittamaani linjaa, pitäneekö silloin mennä 1800-luvun puolelle ja kertoa ukki Kalle Myttysen syntymä-ajasta?

Puhettani ja sen pituutta harjoittelin  ihan videon avulla huomatakseni esiintymisessäni kaikki maneerit joita tiedän käyttäväni. Ja olihan niitä! Voi voi...

Minulle 7.1 on aina ollut merkittävä päivä ei yksin syntymäpäiväni, myös siksi kun koulut alkoivat silloin joululoman jälkeen. Alakoulussa oli tapana tarjota luokkatovereille  karamelli syntymäpäivänä ja minulle tarjoilu lankesi aina ensimmäisenä loman jälkeen. Ne ostettiin jo ennen loppiaista alakerran Tampereen Meijeriliikkeen sekatavarakaupasta ja pidettiin visusti tallessa keittiökaapin ylimmällä hyllyllä pikkusisaruksien ulottumattomissa. Useimmiten tarjosin paperipussista pihlajanmarjakaramelleja ja silmä kovanan seurasin, että jokainen ottaa vain yhden ja että kaikille riittää.

Puhetta kirjoittaessani tietysti mussutin suklaanamuja ja ilman seurauksia se ei näköjään sujunut.

 

"Tulostin ei toimi, auta!"
Mekaanisorientoitunut puoliso, herra Kukkaro kurkisti taskulampun kanssa tulostimen sisuksiin:
"Ei ole sulla ensimmäinen kerta, täällä on karkkipaperi!!!"
"Hmm, kuinka se nyt niin..."

Apuvälineeksi kävi koiran punkkipihdit ja sähkölangasta väännetty koukku.
Keskusteluyhteys jäi hetkeksi katkolle...
"Karkkilaatikot on viety pois pois pois, ehkä ensi vuonna taas..."