NÄIN MEILLÄ SUJUI 51. AVIOLIITTOVUOSI

 Menneen vuoden ensimmäiset päivät vietettiin muistellen 27.12.2019 viikonlopun kekkereitä. Saimme viettää uudelleen 50-vuoden takaisia vaatimattomia vihkiäisiämme silloisen ja nykyisen ystäväjoukon kanssa.

Vuoden 2020 kulku lähti sujumaan vauhdikkaasti erilaisten harrastusten parissa. Kirjoittajapiiri tutulla porukalla alkoi tammikuun alussa.

Suurta jännitystä ja kihelmöintiä vatsanpohjalle teki uusi roolini Eläkkeensaajien yhdistyksen aloittavana puheenjohtajana.  Epävarmana osaamisestani harjoittelin puheenpitoa kotona videon avulla. Se rauhoitti.

Kevät eteni niinkuin sen tulikin edetä -kunnes... Perjantaina,  maaliskuun 13. pnä olimme lopettelemassa yhdistyksemme digikurssia kun saimme viestin: "Tilat suljetaan, ette voi enää kokoontua!" Sinä päivänä KORONA valtasi ajatuksemme ja meidät ikäihmiset asetettiin oman onnemme nojaan koteihimme ilman kontakteja. Kauppareissut tuli tehdä kukonlaulun aikaan tai pyytää läheisiä tavaroitamme kuljettamaan. Meillä nämä ongelmat saatiin selätettyä sujuvasti, ulkopuolista apua emme joutuneet käyttämään. 

Maalis- ja huhtikuu menivät TV-tä seuratessa ja pandemiatietoja sisäistäessä. Pelon tunnekin käväisi mielessä: "Entä jos mekin sairastumme?"

Toukokuu oli jo henkisesti valoisampaa aikaa; saimme tehtyä päätöksen laittaa talomme myyntiin. Se taas sai aikaan sen, että nurkkiin jääneet tavarat saivat kyytiä joko uusiin koteihin, kierrätykseen tai kaatopaikalle.

Myyntiaika oli kaikesta huolimatta leppoisaa kun meillä ei ollut tulenpalavaa kiirettä muutolle. Elokuussa se sitten ratkesi.

Samaan aikaan kirjoitimme kauppakirjat uudesta kodista kylän keskustassa, sitä tavoiteltiin. Entinen koti saatiin tyhjäksi kolmessa viikossa ja uuteen kotiin muutimme heti elokuun lopussa kun saimme avaimet jo kaupantekotilaisuudessa. 

Sopeutuminen uuteen kotiin oli Jymy-koiralle aluksi vaikeaa; oli päästävä aina mukaan kun Isäntä ja Emäntä lähtivät asioille. Golfin takakontista tuli Jymylle turvapaikka.

Koronakarenssista huolimatta perhepiirin teinipojat viettivät syyslomansa luonamme uudessa vierashuoneessa. 

Tupaantuliaiset on vielä pitämättä, odotamme "aikaa parempaa." 

Syyskaudella saimme aloitettua kirjoittajapiirin ja vähäisesti muutakin toimintaa. Ikävästi kuitenkin kävi monelle suunnitellulle tapahtumalle: AVI ja THL suosittelivat kokoontumisten peruuttamisia. Viime tipassa jouduimme peruuttamaan yhdistyksemme suositun jouluruokailun. Ehkä jo kevään korvalla saamme kokoontua "jouluruokailunkin" merkeissä.

No mitä itselleni kuuluu? Kaikin puolin sitä tavallista- hyvää, kiitos kysymästä. Terveyttä olen joutunut vaalimaan hiukan tarkemmin kun muuton tiimellyksessä pyörtyä kupsahdin tuolin alle. Tutkimustuloksissa ei ollut poikkeavaa, mutta kävin Taysissa tietyissä tutkimuksissa, siitä on vielä epikriisi tulematta ja nyt on OmaPostiin tullut lähete silmätaudeille, näkö on alkanut hämärtyä. Uuden ajokortin vielä kuitenkin sain.

Lukemista ja kirjojen kuuntelua olen harrastanut tavallista enemmän kun tuota aikaa ja kiinnostusta on ollut. Oman kirjan olisi pitänyt olla valmiina jo syksyllä, mutta tunnustettava on, että kodinvaihto ja koronan tuomat haasteet vastuullisissa harrastuksissa ovat pitäneet pientä lamaannusta yllä. Kirjoittamisen loppuunsaattaminen ei yksinkertaisesti ole sujunut. Toisaalta olen uppoutunut aika syvälle suvun henkilöiden maailmaan kun löysin uusia väyliä tutkiskella niitä. 

Joulun aika ja vuosi vaihtui rauhallisesti TV:n ja kirjan parissa. Lomateinit tulivat jouluaattona. Uutta vuotta he lähtivät vastaanottamaan ystäviensä kanssa ja kuuluivat palanneen jo ennen aamunkoittoa. 

Koirani Jymy kuunteli kylältä paukkuvia ääniä ja löysi turvapaikakseen Isännän vaatehuoneen.

Kirjoituksen otsikkona oli "Näin meillä sujui 51.avioliittovuosi", avioliittoa kirjoitus ei kuitenkaan näköjään sivunnut... Sekin on sujunut entisten vuosien tapaan tutulla rutiinilla, nyt olemme olleet päivittäin hyvin lähellä toisiamme - syynä rivitalomainen kapeahko keittiö jossa kaksi tekijää yrittää saada tekemisiään valmiiksi, toinen viherruokaa ja toinen kakkutaikinaa...

Vuosi 2020 on saatu kunnialla päätökseen -kaikesta huolimatta!

Kiitän lukijoitani kuluneesta vuodesta ja toivotan Teille hyvää alkanutta vuotta 2021!

Takapihalla on hentoinen lumikerros!