Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevään odotusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevään odotusta. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. huhtikuuta 2020

KAUAS PILVET KARKAAVAT

-minä en, vietän päivät pitkät enimmäkseen täällä kotona vaihtaen paikkaa huoneesta toiseen.


Karanteenissa olemme saaneet olla kolmatta viikkoa. Ensimmäisellä viikolla rikoimme karanteenia siten, että veimme jääkärille kotiuttamisvaatteet Parolannummelle portin taakse. Jääkäri kotiutettiin äkillisen vakavanpuoleisen sairauden johdosta. Uusi palvelukseenastuminen tulee vuoden kuluttua. 
Toisenkin kerran rikoin karanteeniohjeita kun kävin tulostamassa kerhohuoneella pinon jäsenkirjeitä.


Kylän kaupoilla olemme käyneet kukonlaulun aikaan. Paikallislehdessä oli niin kipakka kannanotto kaupassakäyntiin ikätoverilta etten  noussut autosta  kaupan pihassa vaan lähetin puolison -herra Kukkaron ottamaan vastaan moittivia katseita. Isommat ostokset viikolla hoiteli Neljäs Poikamme.

Kun kaikki fyysinen yhteydenpito sosiaalisiin verkostoihin on ei-sallittujen listalla olen minäkin perehtynyt paremmin netin palveluihin. Kirjoittajapiirin yhteydet on hoidettu s-postilla ja WhatsAppilla ja osallistuin yhteen Teams-palaveriinkin. Aika jännää, sanoisin!

Olemme siinä onnellisessa asemassa, että meitä on täällä kaksi huuhailemassa ja terveyttäkin on tallella niin, ettei tarvitse apuja hakea. Kaupunkikin kyseli mitä meille kuuluu. Hyvää kuuluu.
Läheiset omaisemme ovat sellaisten apujen piirissä, ettei meitä tarvita huolehtimaan heidän tarpeistaan. Kolmen pojan perheet ovat Kehä Kolmosen tuolla puolen, yhteydenpito hoituu puhelimella. Paikallinen teini käy pyörähtämässä autonpesulla ja terveiset huikataan ovenraosta. 

Kotipihan piirissä riittää pientä puuhastelua kun ilmat alkavat lämmetä. 
Tomaatit ja muut tarpeelliset siemenet olen kylvänyt ja nyt odottelen niiden kunnollista kasvupyrähdystä. 
Viritin kesähuoneen sivupäydälle muovihuoneen taimille. Ei sen kokoaminen ilman ohjeita sujunut kuten ennen, muutaman kerran jouduin pähkäilemään ja tekeleeni purkamaan ennenkuin sain sen kokoon. Herra Kukkaroa en tohtinut avukseni pyytää.



Lasikasvihuoneessa on lämpötila noussut jo 20 asteeseen ja kattoluukutkin aukenevat. Salaatit sinne voi jo kukkalaatikkoihin laittaa itämään. 
Edellisellä viikolla sain katkottua kaikki tuoksuvatukat ja silppuroin ne rytökasan peitoksi. Kotiloita olen saanut kerättyä aikamoisen määrän takapihan kukkapenkistä.  Voi hitsi niitäkin olioita!


Kukkapenkit olen saanut siivottua jonkinlaiseen kuntoon ja monenlaisia piippoja ja alkuja on jo ylöspäin pyrkimässä. Unikot ovat vallanneet ison alueen, annan niiden olla  ja kukkia alkukesän iloksi. 
Suihkualtaasta suli jäät viime yönä, eilen putosin siihen polviani myöten kun rikoin Jymylle juomavesiaukon.  Kellahdin aivan selälleni kurakkoon totuttuun jokavuotiseen tapaan, nimittäin Jymy osaa tällaisella hetkellä kietoa hihnansa jalkojeni ympärille eikä siitä solmusta  minunlaiseni kömpelö mummukka helpolla ylös nouse. 


Edellisen kesän piti olla viimeinen tässä pihapiirissä, mutta ollaankin tässä vielä tuleva kesä. Haaveilemamme  uusi kotimme valmistuu vasta alkusyksyllä 2020 joten kiirettä pois ei ole. Nyt on talomme myynti jäädytetty ennenkuin se ehti kunnolla edes alkaa. 

"Eilisen Emännänkaadon jälkeen pääsin kylpyyn. Emäntä kylvetti ja kuivasi puhaltimella. Taas kelpaa köllötellä. HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ, VOIKAA HYVIN!"
T. Emäntä ja Jymy-Jami