Kolme epävarmaa ihmistä ylittämässä Hämeenkatua kohti Kirkkoherranvirastoa Kyttälänkadulle.
Vastaan tuli tuttu - serkkupoika.
"Hei, minne menet, olisiko hetki aikaa?"
Ryhmä oli kasvanut neljäksi henkilöksi.
"Tahdotko Sinä....?"
Kuiskaten:"Tahdon!"
Taivas muuttui tummanpuhuvaksi.
Iltapäivän hetki päättyi ukkosenjyrinään.
Ennen päivän päättymistä oli kukkakimppu lakannut hehkumasta.
Saman tunteen koki nuori morsiankin, 17-vuotias.
Tästä päivästä ja tunteesta on aikaa 55 vuotta.
Meillä tuli tänään 17 vuotta, kun sanottiin tahdon maistraatissa ja seuraavana päivänä oli hääjuhla, mutta teillä on tosi pitkä avioliitto, ONNEA!
VastaaPoistaKuvaus on ensimmäisen liittoni alusta.Se liitto päättyi ennenkuin täytin 18 v.Onnittelut hääpäivällesi!
PoistaVoi :( Kiitos :)
PoistaOi miten ihana muisto ja niin kauniisti kirjoitettu.. paljon onnea teille.♥
VastaaPoistaKaunis morsian myös siellä.♥
Tuska tuosta päivästä on jo hävinnyt.Uutta elämää on sitäkin takana jo kohta 50 vuotta.
PoistaVoi, miten kaunis morsian <3 Hieno teksti <3
VastaaPoistaJos olisin ensimmäisessä avioliitossa, juhlisin ensi kuussa kultahäitä. Nyt elokuussa vasta 45 v naimisissa.
Tämä oli tunnekuvaus.Liitto päättyi samana syksynä...
PoistaMorsian näyttääkin hieman mietteliäältä. Millainen oli ilme toisessa hääkuvassa?
VastaaPoistaJo oli silmän katse kirkkaampi- ja säilynyt sellaisena vuodesta 1968...
PoistaJotkut muistot säilyy, joskin tuska häviää <3
VastaaPoistaVahva ja hyvä muisto siltä päivältä:Hämeenkadun lehmukset puhkesivat kukkaan 20.4 1963. Tänään sitäkään muistoa ei synny: lehmukset on kaadettu ratikkaatyömaan alta! Tuskainen tietoisuus tulevasta- se on vaihdettu parempaan.
Poista