No ei hätä ole tämän näköinen, peitetään ylimääräiset sentit Marimekon jouluisella Vuorilaaksolla.
Molla Mills`luottokaavalla leikkasin kevättakin aihiot.
Viisi tuntia istuin koneen ääressä ja valmista tuli.
Kangasta oli 2,5 metriä ja loppukankaasta sain vielä kietaisuhamosen takin pariksi. Sattumoisin kaapissani on Vanhan Rouvan-äitini- Kiinasta muinoin tuoma kääntösilkkijakku, toinen puoli on aniliini, toinen juuri oikeansävyinen ruskea. Sopii pidettäväksi hameen kanssa.
Ei ompelu suju enää kuin ennen, pari kertaa möhläsin, ompelin hihan väärin päin ja toisella kerralla sain purkaa hameen vyötärön.
No mitäkö tälle kotitekoiselle vuoritetulle Marimekko-kevätakille ja hamoselle tuli hintaa? Nyt henkäiskää syvään: 92€! Ulp!
Olen ommellut monta Marimekko- takkia ja -vaatetta vuosien varrella ja pitänyt niitä puhkikulumiseen asti.
Täksi talveksi ompelin Marimekon ohuesta popliinista kevyen tikkivuorisen takin. Sitä olen pitänyt koko talven. On ollut todellinen lempivaate. Joki-langasta kudoin ja huovutin asuun sopivan hatun, kaulassa tietenkin yksi "karvamadoista." Ja kintuissa toinen...
Ruusukuvioinen neuloskangas on ollut laatikon kätköissä kolme talvea. Taas löytyi luottokaava merkinnällä "jakku SKK 2002 koko 42". Kaava on perussimppeli vartalolleni, joten tällä kaavalla olen tehnyt vaikka kuinka monta lyhyttä ja pitkää jakkua. Tähän jakkuun en laitttanut vuorikangasta, mutta etukaitaleet tein mustasta trikoosta. Tätäkin kangasta oli reilusti ja tein tällekin jakulle pariksi puolihameen. Kankaanpalan hintalapussa luki 17 €.
"Mää olin taas Emännän makutuomarina ja tavaroitten roudarina aikani kuluks`. Yhden kerran sain siapatuks` neulatyynyn mutta heti se viätiin multa ja Emäntä laitto sen käsivarteensa talteen.
Mää oon tullu pentuna tutuks´ ton Rouva Torson kanssa, kerran se lähenteli mua terassilla niin intensiivisesti, että kaatua köllähti mun päälle. Ja mää tiätysti pelästyin kun mykät torsot käy päälle.
Taas se tossa Emännän huaneessa seistä törötti ja mää vähän kutittelin sitä kaulasta kun olin sitä ylempänä lavitsalla.
Yht´äkkiä se mitään sanomatta kellahti siihen permannolle, menin avuks´ ja riisuin siltä takin ja vein sen nurkan taakse myöhempää käyttöäni varten. Ei se noussu ylös vaikka mää kuinka autoin. Emäntä sitten tuli jelppaamaan torsorouvaa pystyyn mäkätyksen kera. En tiä kummalle se mäkätys oli tarkotettu?
Mää pääsin terassille, yksin."
Nyt on sitten tehty mitä olen talven suunnitellut , siis ompelurintamalla.
Mitähän seuraavaksi?
Sormienpäissä on tietynlainen kutina ja korkkitaululla aikatauluja ja laatikossa dokumentteja, saisikohan niistä seuraavan projektin?
Ulkotöihinkään ei vielä pääse.
Voi juku, miten kauniita muotiluomuksia olet saanut aikaan. Olen lähes sanaton ihastuksesta. Et sinä minusta näytä yhtään pulskalta, vaikka siitä kirjoitat.
VastaaPoistaJymyn osuus noissa ompeluhommissa oli herkullista luettavaa jälleen kerran.
Olet aikaansaava, joten varmasti jotain alat tekemään ennen ulkohommiin pääsyä.
Ulkotyöt ovat minultakin jääneet lähes pelkästään koirien ulkoilutukseen.
Parempia kevätilmoja odotellessa mukavaa seuraavaa projektia!
Tuolle vaatteidenompelulle on perinne, ompelin kaikki vaatteeni rippipuvusta alkaen. Se oli äitini kannustama harrastus, molemmat tykättiin nätistä pukeutumisesta ja kotona oli ompelukone. Äitinikin oli pieni, sopivia valmisvaatteita sai harvoin, viimeisinä vuosinaan hän teetti kävelypukunsa räätälillä, arkisempien vaatteiden tekoon kelpasin minä. Ommellessa saa erilaista mietittävää rutiinien lomaan.
PoistaVoi että sinä osaat!
VastaaPoistaKiitos, näyttää Sinullakin olevan ompelutaito tallella!
PoistaKyllä olet taitava! Itse ompelemalla säästää aika lailla ja saa taatusti itselleen sopivia vaatteita. Marimekon takit maksavat kaupassa maltaita.
VastaaPoistaJymy yritti "iskeä" itselleen kaveria terassille. Ei tainnut onnistua.
Mukavaa viikonloppua!
Kiitos! Pakko on jo hyväksyä se, että tekemisessä menee aikaa ja purkuhommiakin on tehtävä. Kun valitsee mahdollisimman yksinkertaisen mallin ja "konekäyttäytyvän" kankaan, (Marimekko) niin ompelu on mukavaa. Hyvää viikonloppua sinnekin!
PoistaToisessa kuvassa Jymy-Jamilla on sellainen ilme, että ei kai toi vaan oo mulle. Olet taitava ompelija. Ihana, kun voi tehdä vaatteita kotona. Ahtauduin tänään kauppojen sovituskoppeihin, tulin äkkiä pois, enkä löytänyt mitään sopivaa. Huoh!
VastaaPoistaMinäkin kammoan sovituskoppeja...Kaupoissa ihailen kauniita vaatteita, mutta niiden mitoitukset ja minä -me emme kohtaa!
Poistaaina blogiasi lukiessa toivon, että osaisimpa minäkin ommella!
VastaaPoistaNiinhän se on, yksi osaa toista ja toinen toista, kaikilla ei ole ompelemiseen tarvetta, itse olen tottunut kotonaompelemiseen jo lapsena ihan harrasteena.
PoistaTäällä toinen joka toivoo että osaisinpa ommella. Kauniita vaatteita oot tehnyt. Mulla olis kans ns. kaapissa pienentyneitä vaatteita. Pitäis kans tehdä inventaariota.
VastaaPoistaLuin juuri, että kaappi tai pesukone ei kutista vaatteita, pahin kutistaja on -JÄÄKAAPPI. Tiesitkö sen???
PoistaOi miten monta kaunista ja upeaa olet ommellut. Tuo tikkivuorinen takki on aivan ihana.. samaten nuo tunikat ja jakut.
VastaaPoistaJa Jymy-Jami siellä kaiken keskellä♥
Nyt olen itsekin tyytyväinen, tunikat ovat kivoja pitkien housujen ja puolihameen parina, joudun "erään lähentelijän" takia vaihtamaan ja pesemään päivittäin vaatteitani.
PoistaHienot asut olet tehnyt. Minä aloittelin tossa joku päivä sitten ruokahuoneeseen verhoja niitä on kolme kappaletta. Tänään sain ne valmiiksi ja tyytyväinen olen myös aikaansaannoksiini. Kyllä on kumma kun monessa paikassa sama juttu vaatteet käy pieniksi. Minä ajattelin mennä vaatekauppaan kiertämään.
VastaaPoistaKiitos, tarpeeseen tulivat nämä kevätvaatteet. Verhokankaita en ole ostanut vuosikausiin, meillä ikkunat ovat sellaiset, ettei verhoasetelmia voi pitää. Hyvä mieli tulee pitkäksi aikaa kun saa kotiinsa tehtyä jotakin uutta.
Poista