sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

NYT TUNTUU TÄLTÄ


 Samaisen mummon lepohetki on jokakesäinen tunne/tunnelmakuva blogissani siitä hetkestä kun meidän lomalaiset ovat kotiutuneet ja muut suoritteet saatu onnekkaasti toimitettua.
(Taulu on terassini seinällä muistuttamassa siitä, että oma lepohetki on tärkeä osata ottaa. Kuva symbolisoi minulle turvallisuutta ja tätä hetkeä: vankka kivijalka jalkojen juuressa, tukeva auringonlämmittämä hirsiseinä selän takana, ikkunan takaa utuisten pitsiverhojen raosta kurkistaa jälkipolvi ja lemmikki suojelemassa lepohetkeä. )

Tänään oli meidän pihapiirissä pikku kekkerit pojanpojan ammattiinvalmistumisen kunniaksi.
Pihatie oli täpätäynnä autoja...


 ...ja pihanurmella iloisia ihmisiä, isoja ja pieniä.


Olin luvannut valmistaa pojan toivomuksesta voileipäkakkuja, kaksi kinkku-ym. möhnättäytteellä ja pyöreän kasviskakun Pirkka-ohjeella. Sekin oli yllättävän maukas ja riittoisa, pitänee tehdä toisenkin kerran. Kinkkukakuissa on runsaasti täytettä ja ne hupenivatkin nopeasti.


Mansikkakermakakku piti tietenkin olla ja ehdin aamulla tehdä raparperipiirakankin, sen jota kaikki kehuvat:  pohjaan tulee piimää ym. raparperien päälle rahka/kermaviili/kananmunatäyte ja päälle muruseos. Mikä aine siitä tekee niin maukkaan? Hyvää oli.
Vieraita tuli lisää ja tuli paniikki että riittääkö tarjottavat??? Onneksi oli pakastimessa Moilasen Karjalanpiirakoita ja niitä paistaa hötkäsin kaksi pellillistä. Munavoin kanssa niitä tarjottiin. Äkkiä nekin hupenivat.
Louhisaaren juoman 10-litranen satsi hävisi tuota pikaa.

Puoliso- herra Kukkaro hääri kahvinkaatajana ja tarjoilijana, minä pyörin siellä ja täällä.
Tarjoilu järjestettiin kesähuoneeseen ja istumapaikat yli 30:lle vieraalle kesäkatokseen. Hyvin paikat riittivät kun saatiin upea ilma juhlien ajaksi.

Päivän merkkihenkilö oli suu muikeana muistamisista.


Lomatytöt pyysivät jatkoaikaa, mutta oli sanottava, että jatketaan lomaa toisella kerralla. Apeana heillä alkoi kotimatka...
Talo ei vielä kokonaan tyhjentynyt vieraista - kolme nuorta jatkaa lomaansa mummilassa. Eivät tiedä mikä heitä tulevina päivinä odottaa - työleiri! Nurkat tyhjiksi ynnä muuta vähäistä vaativampaa toimeenpanoa!

Nyt tämä mummi istahtaa terassille ja ottaa lasillisen viiniä, sopiiko?

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kylläpä se lasillinen maistuikin pitkästä aikaa...

      Poista
  2. Hyvin sopii:) Herkut näyttävät kyllä niin hyviltä! Oikein paljon onnea valmistuneelle ja ihanaa kesää sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on helpottunut olo kun nämä pidot on pidetty. Omalle suvulle on vielä odotuksessa omat "lystit".

      Poista
  3. Mummi on ansainnut viinilasillisen! Ihanat juhlat. Onnea vastavalmistuneelle. Hän varmasti iloitsee juhlista. Aurinkoisia päiviä kesääsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä juhlat olivat osa "viimeistä kesää". Puutarhakin näytti parhaat puolensa.

      Poista
  4. Kyllä, suuren touhun ja tohinan jälkeen oikein ihana istahtaa ja nauttia lasillinen. On kyllä ollut nautittavat tarjoukset muutenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä tänäänkin on sydän sykkyrällään onnistuneista kekkereistä. Ainoa harmi etten ehtinyt ottaa perhekuvaa komeista veljeksistä vanhempineen, äiti asuu Kontiolahdella joten ihan heti ei perhekuva onnistu.

      Poista
  5. Et tainnut jäädä odottelemaan lupaani.
    Olet taatusti lasillisen ansainnut.
    Maittavan näköisiä juhlaherkkuja.
    Onnea valmistuneelle.
    Kaikkea hyvää kesäkuun viimeiseen viikkono!

    VastaaPoista
  6. Mahotonta touhua, mutta osaavalta se onnistuu. Minä en usko, että tuollaista määrää tarjottavaa saisin kasaan itse tekemällä enää koskaan sitten kotitalousopettajuusaikojeni. Loisto suoritus rouva AnneliPunneli Myttynen! Leppoisaa lomaa nyt, jos siihen mahdollisuuden saat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen saanut perimän joka ei tue keittiöosaamista, sitä olen surrut koko menneen ikäni. Kun on juhlia, teen kaiken tarjoilun mahdollisimman yksinkertaisesti. Kadehdin esim. miniääni jonka juhlapöytä notkuu herkuista!

      Poista