Näytetään tekstit, joissa on tunniste rantasauna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rantasauna. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. heinäkuuta 2018

MINÄ JA VIISI MIESTÄ

Tänään vietettiin taas iltaa kyläyhdistyksen idyllisellä rantasaunalla, siis minä ja viisi miespuolista henkilöä sekä bernipoika Jymy-Jami nahkahihnan päässä.


Kotoa lähtiessä sää oli mitä mainioin, lämpöä 24 astetta ja pilvikumpuja siellä täällä.


Pian kuitenkin lämmin kesäsade värisytti järven pintaa. Edellisellä kerralla kesäkuussa kävi samoin.


Jopa laineitakin se synnytti.


Vesi oli lämmintä, 23 asteista, kävin uimassa monta kertaa löylyttelyn välissä.
Jymy muisti viimekesäisen putoamisensa laiturilta veteen, nyt se vahti minua . Jos uin kauemmaksi, siirtyi Jymykin lähelle laiturin reunaa ja näytti siltä, että nyt se hyppää. Ei hypännyt!


Teinipojille tein ison kulhollisen ruokaisaa pastasalaattia, ruoan tuntua sain siihen kun paistoin  pakastimesta löytyneestä vajaasta pussista Ikean kanapyöryköitä. Näihin salaatteihin ujutan mukaan parit kouralliset yrttejä, tällä kertaa ruohosipulia, basilikaa, rakuunaa ja oreganoa. Tällä reissulla ei grillattu pihvejä, makkarat riittivät. Jälkiruokana syötiin runsasmansikkainen ja -kermavaahtoinen kakku.


Siinä pitkän pöydän ääressä rantasauna-aterialla kaksi isää ja kolme teinipoikaa -tai oikeastaan yksi melkein autokoululainen ja kaksi mopokoululaista.


Otin rantasaunalle mukaan vanhan tabletin, sen joka oli vuoden täysin hyydyksissä ja joka talvella vietiin jätepisteeseen josta joku oli sen vohkinut ja heittänyt lumihankeen josta koulupojat sen löysivät ja olivat saaneet sen taas eläväksi ja sain sen löytöpalkkiota vastaan takaisin. Tabletilla ajattelin rantasaunalla päivittää ajankuluksi  blogiani, mutta eihän siinä ollut simiä, joten tein oheistoimintoja, eli kudoin laiturin nokassa talveksi sukkia.


Eilen oli Toisen Pojan syntymäpäivä, muistan sen kuin eilisen, vaikka siitäkin on jo 48 vuotta.


 Kesäillan rauhaa! Hyvää viikonloppua!



sunnuntai 7. elokuuta 2016

TAIVAAN TULIA JA KYLÄÄNMUUTTAJAT

                    Perinteinen kesäteatteri-iltapäivä vietettiin Pyynikillä "Taivaan tulia" katsellen.
                              Katos suojasi alkavalta sateelta, sade ei kuitenkaan esitykseen ehtinyt.


                 Poliiseilla, jotka viljelivät puheissaan ulkomaan lausahduksia,  oli jyhkeä työtila.


                                                            Ja baarikärpäsilläkin omansa:


                             Esitys oli mainio, seuraili löysästi mennyttä TV-sarjaa.

Teatteriretki tehtiin Eläkkeensaajien porukalla, eikä täysin ongelmitta selvitty, nimittäin nuori kuljettaja väänsi auton rattia niin tiukasti, että ohjaustehoste valutti aineet asfaltille. Siihen jäätiin.
Kuljettaja kohottautui penkistään, nosti avuttomana kädet pystyyn ja ilmoitti matkustajille:" Ei näillä lihaksilla tätä rattia väännetä, tilataan uusi auto."

                                         Pitkä teatterireissu päätettiin taas kylän rantasaunalla.


                           Vastapäisellä rannalla laidunsi meidänkin tulevat luomujauhelihat. Ammuu...



Kyläyhdistyksemme on toiminut tänä syksynä jo 35 vuotta. Jossakin vaiheessa minäkin kirjoittelin kokouksista pöytäkirjoja. Ja satuin allekirjoittajaksi kun rantasaunaa yhdistykselle ostettiin.


Rantasauna on ahkerassa käytössä maanmainioitten löylyjen ansiosta. Pieni porukka kylän "vielä virtaa" heppuja hakkailee halkoja maanantai-iltaisin ja samalla parantavat maailmaa pienen kylän näkökulmasta. Sinne se herra Kukkarokin juoksujalkaa aina kiirehtii.

Kyläyhdistys on julkaissut kylän elämästä ja historiasta kertovia lehtiä ja sellainen pitäisi pikapuoliin taas saada aikaan.

Sain minäkin jo vuodenvaihteen aikaan tehtäväksi kirjoittaa jonkun jutun tulevaan julkaisuun. Melkein yhdeksän kuukautta olen juttuani hautonut ja eilen illalla sen sain maailmalle toimitettua.

                               Jutussani kerroin oman perheeni saapumisesta tälle kylälle 1972.

                                                             Kotimaisema


                                Viimeisessä lauseessa oli pakko todeta: "Juurtuminen on alkanut..."

torstai 14. heinäkuuta 2016

UKKOSTA ILMASSA


Vietettiin eilinen iltapäivä kyläyhdistyksen rantasaunalla aikuisten kesken; Neljäs Poika +Miniä, herra Kukkaro ja minä rouva Myttynen. Omalla kylällä riehunut kesän ensimmäinen ja mahtava ukkoskuuro antoi oman sävynsä saunatunnelmaan.



Laiturin rappusille oli käynyt vahinko, kaiteen hitsaus oli pettänyt. Piankos tuttu naapuri tarttui hitsipilliin ja korjasi liitokset.
 Isä poikineen ne sitten taas paikoilleem asetteli.
Kyllä puoliso- herra Kukkaro pystyasennossakin oleskelee, nyt vain on sattunut näitä pyllistyskuvia albumiin kertymään.
Yhteistyö pelaa.


Välillä ukkonen rysäytti niin voimalla, että herra Kukkarolta repesi housut, onneksi (katselijoille) oli välihousut alla.
Toinenkin vahinko kävi; vasta viisi vuotta palvelleista lipokkaista petti hihna.
Korjatahan se piti, poika neuvoi isäänsä:" Oisko  pientä naulaa, laita se sillä kiinni!" 
Ja niin isä teki. Meneeköhän taas viisi vuotta...


Miniä grillasi kaatosateessa herkkusieniä, maisseja, makkaroita ja pihvejä.
Välillä piti käydä saunassa lämmittelemässä. Vaatteita kuivattelemassa.


Ja sateen jälkeen on taas poutasää!

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

NUORISOVIIKOT MUMMILASSA

Lomakoti nuorisolle avattiin jo reilu viikko sitten kun ensimmäinen lomalainen tuli Kontiolahdelta koko kesäksi isänsä huostaan. Isoveli onkin jo meillä majaillut kun kesätyöpaikka on tässä meidän nurkilla. On helpompi kulkea kuin kotoaan. Ja pappa tietenkin herättää, patistaa matkaan ja joskus kuljettaakin. Voi sitä pappaa...
Serkkupoika oli kaverinsa kanssa isomummolassa Tervolassa melkein viikon ja jo junalta halusi tulla meille.
Kesätyöläinen oli valloittanut poikien huoneen, joten nuoremmat pääsivät leikkimökkimajoitukseen.
Pyörien tuunaus pääsi taas vauhtiin-kuten edellisenäkin kesänä- nyt oli vuorossa minun ihana Kaunottareni. Muut pyöränromut oli poistettu nurkista. Kaunotar sai takaritsilleen teippikiinnityksellä rimanpätkään teipatun lasten hiekkalapion.


                                                "Miksi toi on pitäny tohon laittaa?"
                                        "Nokun keulii niin se ottaa maahan eikä kaadu!"
Ja kyllä sitä keulimista sitten harjoiteltiinkin iltakausi pihapolulla. Toiseen pyörään piti sahata vanerista siipi. Pappa taas sai hakea työkalujaan nurkista.
                                                    Edellisen kesän tuunailuja:

Niin oli keuliminen käynyt voimille, että iltapäivään asti pojat vetelivät sikeitä leikkimökissä.

                                            Tosin yömyöhään siellä valotkin paloivat.

                                         Apumiehiksikin pojat joutuivat, nimittäin patterin kantoon:


                                                              Ja tyhjennykseen:

                             
                           Isomman urakan alkamista odotellessa purettiin saunasta panelit. Pari tuntia siinä meni.
                     Saunan seinille ei olla tehty mitään sitten vuoden 1977 kun se käyttöön on otettu.
Panelointi ja alla olevat kosteussulut ja villat olivat hyvässä kunnossa, ei merkkejä vaurioista. Oli kuitenkin aika tämäkin paikka tarkastaa.
Minä olin taas joutilas siivoilemaan sotkut miesten jäljiltä. Kuten keräämään kaikki kuparinaulat paneleista.
"Niistä voi saara pari kymppiä"-mainitsi herra Kukkaro.

Tiistaina oli aika saatella tyttö- ja poikaserkku junalle isän luo Tuusulaan.
Matkalla sain kuulla: " Oli kyllä hyvä kun mää sain tulla teille ja olla N. kanssa ja tavattiin kavereitakin ja levätä kunnolla sen Lapin reissun jälkeen. Mää nukuin viime yönä ainakin kakstoista tuntia!"

Tänä aamuna haettiin junalta Toisen Pojan tytär kaverinsa kanssa meille muutamaksi päiväksi.

                                Iltapäivä vietettiin kylän rantasaunalla kahdeksan hengen porukalla.


                                                     Kädentaitoja harjoitellen,


tai  ihmekävelyä vedenpinnalla ja pinnan alla.


Tytöillekin tarjottiin leikkimökkimajoitusta, mutta edellisen kesän kokematta jääneet yöpymiset eivät nytkään toteutuneet. Pappa antoi TV-huoneensa tytöille.
Tytöt harjoittelevat cheerleader-ryhmässä kuten isosisko Euroopanmestari, joka on lähdössä Wieniin puolustamaan viime kesän mestaruutta.
                                                       Tramppa on hyvä treenikenttä.



Illalla katseltiin taas auringon punaamaa metsänreunaa.


Kesän parasta aikaa!