EILEN OLI NOIN, TÄNÄÄN NÄIN

Toissapäivänä kuljeskelin Hymyn kanssa takapihalla ja olin kompastua kaatuneen /katkenneen koivun runkoon. Yöllä oli käynyt pieni myteri ja pitkä ohut koivu katkennut puolivälistä. Ei ihme, puu oli lähes laho, rungolla kasvoi kääpiä tai jotakin sienilajiketta, olivat vielä keskeneräisiä kun itiötkin olivat pehmeitä.   

Yksi käävänalku oli jäänyt katkenneeseen kohtaan, saa siitä lintuset levähdyspaikan.

Keskiviikkona oli koululaisilla taksvärkkipäivä, ja pojanpoika palkattiin hommiin. Tällä kertaa poika oli yksin töissä, kuuleman mukaan useampikin poika olisi halunnut tulla meille taksvärkkiin, mutta ei eläkeläisen pussi montaa 15 eurosta voi maailmalle lähettää.

Iso kasa risuja kannettin metsästä ja poltettiin. Tärkeä työ tuli tehdyksi ja poika sai taas oppia uusia asioita.

Minulla on ollut monivuotinen haave päästä Arolan Kutomon syystuuletukseen. Paikka on tuolla Toijalan takana. Sainkin Puolison matkaseuraksi.

Myyntitapahtuma oli Ellilän Kievarilla. Tupa oli täynnä jo ensimmäisillä tunneilla. Ystävällinen myyjä ohjeisti antamaan käsilaukun tiskin taakse, että kädet olisivat vapaina vaatetankojen tutkimiseen. Pestasin puolison käsilaukunkantajaksi ja passitin kahville sivuhuoneeseen.

Myynnissä oli takkeja, niitä joista olen haaveillut jo vuosikausia, AINO-merkkisiä enimmäkseen. Sovittelin muutamaa mallia, ja taas jouduin pettymään. Joissakin oli niin iso kaulus, että pääni hukkui sen sisään. Ei hyvä. Toisen takin rinnus hiukan kiristi. Ja jostain kolmannesta vyötärö.

Välillä oli mentävä ulos hengähtämään ja keräämään mielenmalttia ettei lankea vääriin valintoihin.

Kevyempien vaatteiden rekit olivat myös täynnä mitä houkuttelevampia asuja, mutta nyt ei niille ollut tarvetta.

Hinnoittelu oli erikoinen: lapussa oli 7, kaakelitakan kyljessä oli "sanakirja" eli numeron perään lisätään nolla, niin hinta on oikea!

Lähdin tapahtumasta pois mitään ostamatta. Seuraava myynti on keväällä ja sinne täytyykin mennä säästölippaan tyhjennnyksen jälkeen. Vähintää 200-300€ saa olla mukana, että saa kesätamineet hankittua.

Tänään meillä oli sovittu meno Tampereen toiselle puolelle. 

Piti hakea Puolison suvussa kulkenut ja jonkun kaukaisen sukulaisen jääkaapin takaa löytynyt kävelykeppi.

Puoliso oli jo aamutuimaan lapioinut lumet pihalta. Lunta oli kymmenen senttiä. Matkalla radiossa ilmoitettiin liikenneturmasta meidän ajolinjan varrella. Uhkarohkeasti samaan suuntaa kuitenkin menimme. Lumisade yltyi aivan hirveäksi ja autojono moottoritiellä eteni hitaasti. Perille päästiin ja keppi lähti vuorostaan Puolison haltuun.

Toivottavasti näillä liukkailla ei lankeemuksia tule, ettei keppi heti joudu käyttöön.