lauantai 1. marraskuuta 2014

LÄHIPIIRISSÄ ON POISTUMAA OLLUT

Kulunut vuosi -ja edellinenkin- on ollut lähi- ja tuttavapiirissä luonnollisen poistuman aikaa.
Omaa perhettä kosketti Ystävänpäivänä viime vuonna poisnukkunut 92-vuotias Vanha Rouva -äitini- ja tänä  vuonna Puolison samanikäisen äidin kuolema. Samalla viikolla menehtyi myös Puolison äidin veli eli eno.
Useita iäkkäitä sukulaisia, ystäviä ja muita lähipiirin ihmisiä on saatettu hautaan kuluneena vuotena.
Kun oma perhekin alkaa ikääntyä, on kuoleman läheisyys jatkuvasti läsnä.

Viime viikolla tuli viesti Ensimmäisen Pojan isän kuolemasta. Sattuikin niin, että kaksi viikkoa aiemmin Poika kävi isänsä luona vierailulla lastensa ja puolisonsa kanssa. Väsynyt oli isä jo silloin ollut.
Hautajaisjärjestelyt hoitaa Pojan isän pitkäaikainen ystävä.


Puolison kanssa kierrettiin omaistemme haudoilla viemässä kynttilät. Oman isän hautakiven kultaukset ovat himmenneet, ne pitänee uudelleenkullata. Näköjään kiven sai irroitettua sitä varten. Isälläni olisi nyt ikää 98 vuotta.
Äidilläni on muistolaatta muistolehdossa.

Lamminpään hautausmaan portinpielessä oli yllätys:   hautakynttiläautomaatti. Nykyaikaa ja huomaavaista, tulitikutkin saa samoilla kolikoilla.
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             Menneinä vuosina Pyhäinpäivä on ollut sukulaisvierailujen aikaa,  ajat ovat muuttuneet ja tapaamiset harventuneet.

 On rauhallinen hetki viettää Pyhäpäivää poismenneitä muistellen.



Hyvää Pyhäinpäivää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti