lauantai 21. marraskuuta 2015

MUMMON PIKSELIT, PALLURAT JA JAWA SCRIP YM

Tehtiin taas herra Kukkaron -Puolison kanssa pikavisiitti Tallinnaan.


Laivan keulassa viereemme majottui ensin seurue, joka oli työmatkalla ja sainkin kuulla, vaikka en kuunnellut, kattavan selonteon matkailumainonnasta. Oppimista minulle.

Pöytä jäi tyhjäksi ja sen valtasi miehinen seurue. Taas jouduin kuulemaan tällä kertaa tietoteknisiä selvityksiä ohjelmistojen suunnittelusta, mitä vaikeuksia ja ongelmia on vaikkapa JAWA SCRIP- sovelluksissa ja muissa ohjelmissa joita uudistetaan tai tehdään jotakin muuta mitä en ymmärtänyt. Pallurat ja pikselit kuitenkin miesten puheissa vilahteli. Höristin korviani enemmän kun hoksasin seurueen olevan datanomikoulutuksen opettajia. Vilahti sellainenkin lausahdus, että he eivät ole kasvattajia kuten jossakin opetussuunnitelmassa lukee, vaan he opettavat tietotekniikkaa. Kasvatukseen puuttuivat toteamalla, että nuorilla tapahtuu selkeä aikuistuminen siinä toisen ja kolmannen opiskeluvuoden vaiheella.

Siinä kylki kyljessä yhden miehen kanssa matkaa taittaessa oli tietenkin sukankudin sylissäni.


Tallinnan jo häämöttäessä en malttanut enää pitää suutani supussa.

"Anteeksi, mutta olen tässä  joutunut kuulemaan keskusteluanne, josta en kyllä oikein mitään ymmärtänyt. Kautta aikojen me mummot olemme laatineet tarkkoja ohjelmia päässämme ja seuranneet silmukka silmukalta sen toteutumista. Kun kutoo vaikka sukkaa on tarkkaan tiedettävä kuinka mallikerta menee ja meneekö symmetrisesti ja kuinka kantapää tehdään. Tämäkin sukantekele on syntynyt ihan teitä kuunnellessa. Tämä on sellaista hiljaista tietoa joka on siirtynyt siitä mummon neulomasta sukasta sukupolvelta toiselle ja on oman sukupolveni tietoteknistä soveltamista."

Eri ikäpolven miesjoukko kuuunteli kohteliaasti ja kommentoi ystävällisesti. 

"Tule pitämään meille luento tästä aiheesta!"

Keskustelu jatkui toteamalla, että kutojia voi verrata nuorisoon joka vaipuu älypuhelimeensa, sama tilanne on kutovalla mummollakin. Tai perhoa sitovalla papparaisella. 

Näin meidän kesken: tuo sukanmalli on perusyksinkertainen, mutta oli hyvä esimerkki muistuttaa miehille, että mummot pystyvät tekemään montaakin asiaa yht´aikaa ja saamaan näyttävää, käytännölllistä ja pysyvää aikaan.

Matka sai aikaan uutta ajateltavaa. Kiitos naapuripöydän matkakumppaneille!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti