torstai 28. tammikuuta 2016

MÄRKÄ MATKAPÄIVÄ MÄNTTÄÄN

 Tehtiin tänään retki Mänttään paikallisen eläkeläisryhmän kanssa.
Onneksi olin selättänyt päällepyrkivän jonkinlaisen taudin joten matkafiilis oli korkealla.
Kotitie pysäkille oli liukas kuin pullonpohja, ja etenemiseni pyhäkengissä oli kuin lentoonpyrkivällä variksella kun käsiä piti levitellä sivuille tasapainoa antamaan. Puoliso -herra Kukkaro viipotti edellä eikä kuullut kun yritin parkua: "Oota, oota, mää en voi tulla lujaa."
"Kävele näin ja näin, pysyt paremmin pystyssä." "Joo Joo, ois pitänyt ottaa potkuri."
Kaatumatta päästiin pysäkille ja bussiin.

                                                            Tänne mentiin:

Tätä näyttelyä katsomaan.

Saimme kuulokkeet korviimme ja aloitimme kierroksen.
  

Sympaaattinen ja osaava opas antoi mielikuvituksillemme vallan tulkita kuvia omien tuntemuksiemme mukaan.
'
 Tämä teos täytti pitkän käytävän.

Näiden teosten edessä seisoskelin pitkän tovin.
Minua puhutteli tekotapa, värit ja niiden symboliikka.

Naiskuvia:
Älykkö
 
                                               
                                                                       Tyhjäpää

                                                                   Äkäpussi (Xantippa, Sokrateen puoliso)
Kenet heistä valitsisit puolisoksesi, arvoisa miespuolinen lukijani?

Teos, jolle Kieferin antama nimi ei painunut mieleeni, teki minuun voimakkaan vaikutuksen. 

Tätä teosta silmäilin pitkän tovin. Siihen oli sommiteltu pino kirjoja-tietoa.

Välillä käytiin herkullisella lounaalla museon ravintolassa.


Matka jatkui toiseen museoon, siihen joka kertoi Serlachiuksen ja Mäntän historian.
Näimme pienen paperiteollisuuden kehittymisen historiasta kertovan elokuvan. 

 Taas sama opas, jolla oli erittäin selkeä ja tyhjentävä ilmaisutyyli kertoi kuinka paperiteollisuus Mänttään on syntynyt. 
Ja mitä se on nyt. Tuli vähän apea olo kun on saanut seurata viime vuosikymmenien taantumaa ja varhain kehittyneen teollisuuden alasajoa.
Serla-paperi kuitenkin on vielä käytössämme.

Mielenkiintoista oli vertaus aikalaisista:
Kuva valloittajista: Herra Serlachius saa kultaisen laakeriseppeleen kutreilleen itseltään Napoleonilta:
valloittivat samaan aikaan osia maapallolta, toinen pohjoisessa Euroopassa, toinen vähän etelämmässä. 

Märkä ja sateinen tammikuun päivä Mäntässä oli minulle erittäin mieleinen.

Tapani hahmottaa ympäristöäni tapahtuu kuvien kautta, ja antaa minulle suuret elämykset.

Minä en tanssi, soita, laula enkä voimistele.

Minä katselen.




 


1 kommentti: