Tämä kirja pomppasi vuosia sitten silmilleni antikvariaatin pöydältä. Sama kuva on ollut kehystettynä muistojeni hyllyssä vuosikaudet. Kuva on jostakin syystä vallannut tunnemaailmaani aina.
Kalle-ukin paljonpuhuva hymynkare pikkuviiksiensä alla ja Ester-mummin arvokkaana kantama hääkoriste hiukan jännittyneenä morsiamena saa sydämeni liikahtamaan tuonne hellyyden puolelle.
Nuoren morsiamen puku on tumma, samaa mekkoa näyttää kantaneen tuleva anoppi -Kylänlahden Anna- mummo aiemmin.
Tuleva anoppi näyttää olevan jonkinlaisessa valmiustilassa ainoasta pojastaan luopuessa ja isä-Matti on hämmentynyt.
Kallellakin näyttää olevan jännittävät paikat kun Esteri pitää monessa kuvassa lohduttavasti kättään Kallen olkapäällä.
Kalle oli tuohon aikaan harjoittelijana rautateillä. Siihenkin aikaan piti monin kirjein todistella sopivuus rautateiden töihin:
Kalle ja Ester saivat Lahjan, Onnin ja Helmin lapsikseen.
Tuleva isäni Onni näyttää perineen äiti-Esterin pyöreät piirteet, tytöt ovat saaneet totisemmat piirteet Kallelta.
Kalle on ollut totinen ja suoraselkäinen poika jo17-vuotiaana. Sama olemus hänellä säilyi minun muistiini asti.
Koti oli aluksi Lieksassa ja myöhemmin Viipurin Tammisuolla jossa Kallella oli konduktöörin virka.
Jouluna 1927, mukana on myös Kylänlahden Anna-mummo, nyt jo kädet rennosti sylissä.
Perhe vietti tavanomaista seuraelämää Esterin sisarusten perheitten kanssa.
Esteri-mummilla oli sisaruksia; Saimi, Uuno, Hilja ja Kerttu
Veli Uuno on ikuistettu 1919 "kukkopoikana jossain häissä"
Uunon kohtalo jäi kiinnostamaan, on hän niin "hämmästyttävän" oloinen kuvassa. Missä olet?
Sosiaalista elämää oli viritelty ja pidetty yllä kutsuilla, nuorenparin kuvan taakse on laitettu kyläilykutsu Esterin Saimi -sisaren perheelle ja Abel-apelle.
Vanhat valokuvat ovat saaneet muistoja pintoihinsa, ovathan jo yli satavuotiaita.
mahtavia nuo vanhat kuvat ja tarinat niiden takana
VastaaPoista