sunnuntai 22. toukokuuta 2016

KASVIMAAT ON KUNNOSTETTU

Sain muutaman tunnin ähellyksen jälkeen uudet kasvilavat paikoilleen. Lavat ovat 260 pitkiä, yksi on metrin levyinen ja kaksi muuta 80 sm. Toiselle käytävälle ladoin vanhoista tiilistä ja murskeesta käytävän. Nyt pitäisi löytää nurkista 20 samanlaista tiiltä toisellekin käytävälle. Olen tyytyväinen tähän poistotuotteiden (entiset terassilaudat) tuunaustulokseen.
                                                         Kasvimaa ennen tuunausta.

 Kuten arvelinkin, yksikään parsan juurakko ei ollut enää elinkelpoinen, poistin ne kompostiin. Kyllä harmitti.
Parsapenkistä kaivoin valkoisia isoja toukkia ainakin 50 tai sata. Vein ne metsään kannon päälle ja hetken kuluttua niistä ei ollut yhtään jäljellä. Oliko linnut vieneet vai olivatko ryömineet kannon uumeniin. Toivottavasti toukkia ei enää penkistä löydy.
Nurkista keräsin ruusukaaret, niitä oli kolme ja ne sopivatkin juuri lavojen reunoihin. Tämä oli aivan sattuma ja iloinen yllätys. Kaariin kasvatan salkopavut ja auringonkukat. Joskus olen saanut menestymään koristekurpitsatkin kaaressa, täytynee puutarhalta etsiä taimet niihin. Koristekurpitsat onnistuessaan ovat syyskesällä hauskoja ilmestyksiä.
Raparperipuskani on jotakin lyhytkasvuista lajia kun se ei kasva puolta metriä korkeammaksi. Raparperilaatikkoon laitoin talvivalkosipulia. Se on päässyt villiintymään kun en aina ole poistanut kukkavarsia. Nyt näyttää siltä, että valkosipulista tulee jopa ylituotantoa nykyisistä kynsistä. Olen ostanut pari sipulia vuosia sitten Hyötykasviyhdistyksestä, lajike on joku vanha venäläinen. Valkosipulit saivat heinäkatteen ympärilleen. Olen todennut sen hyväksi ravinteeksi, kesällä silppuan lisäksi rohtoraunioyrtin lehtiä.
Laatikon toisessa päässä kasvaa jo parimetrisenä kukkapenkistä löytynyt omenapuu. Lajikkeesta ei ole tietoa.
 Osan rakuunoista jätin kasvamaan tähän penkkiin kesäyrttien kanssa. Rakuunalajike on venäläinen, ranskalaistakin oli, mutta on nyt mennyt sekaisin venäläisten kanssa.

Neljäs uusi lava on kasvihuoneen vierellä Åkero- omenapuun alla. Siihen istutin Siiklit. Viisi kiloa. Viimevuosina olen istuttanut perunat lähelle pintaa, ruohosilpulla olen niitä sitten peitellyt. Nytkin laitoin reilun kerroksen ruohosilppua lämmikkeeksi perunoiden päälle.

Kesäkurpitsat istutin toiselle kasvimaalle kerrosänkylavaan. Vielä jätin harson päälle.

Tänään istutin ämpäreihin surkeasti kasvaneet tomaatit. Puoliso herra Kukkaro oli apumiehenä täyttelemässä sankoja mullalla.
"Laita lapiollinen kananlantarakeita mullan joukkoon."
Sananmukaisesti: lapiollinen, niin tapahtui: puutarhalapiollinen.
"Mää kyllä tarkotin tätä lasten hiekkalapiollista!"
On tuo kuullun ymmärtäminen joskus niin vaikeeta!

Kyllä meillä yhteistyökin sujuu. Ja onnistumisiakin tapahtuu.
Siivottiin varaston nurkka ja halkomakoneen ympäristö.


                                       Saatiin peräkärry täyteen omituista jätettä.

                Eilisen illan istuin terassilla puutarhakeinussa ja kuuntelin upeaa lintujen laulukonserttia.


Samalla kehittelin strategiaa, millä saisin pari uudistusaiettani etenemään. Meillä kun se ei ihan helppoa ole.
Olen vuosia puhunut sisäterassin laajentamisesta, eilen vaivihkaa  taas sen otin puheeksi ja huomasin jonkinlaista kiinnostusta asiaan heränneen. Ainakin katse seurasi rakenteita eikä ensimmäisenä kuulunut: "Ynh."
Nyt on talon tuunauksessa pakollinen tauko kun urakoitsijoita ei kesäkiireitten takia saada aiottuja töitä alkamaan. Joudutaan odottamaan loppukesään asti. Siksi näitä oheistoimintoja minäkin mietin.



Tänään pelataan jääkiekon MM-loppuottelu.
Kun Suomi 1995 voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden olin työvuorossa. Muistan oman jännittämiseni vieläkin, eikä iltatöistä tahtonut tulla hullua hurskaampaa. Nuoren poika-asukkaan kanssa seurattiin Suomi-Ruotsi peliä. Sängyn laidat vain kolisivat kun kaveriakin niin jännitti.
Meillä kun on miesväellä tuota jääkiekkoperimää valmennuksen ja pelaamisen tiimoilta, niin tietäähän sen millainen ilta meillä on odotettavisssa. Tai sitä on ollut jo pari viikkoa. Joskus puolison huoneesta kuuluu pahaisia parkaisuja ja minä hätääntyneenä riennän huoneeseen ja saan kuulla."Ei kun mää vaan tota peliä..."

HYVÄ SUOMI!



2 kommenttia:

  1. Nuo köynnöskaaret kasvilavojen yhteyteen ovatkin hyvä idea! Alueesta tuli tosi siisti ja toimivan näköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lavakasvatus tekeekin kasvimaista siistit, ainakin ensimmäisenä kasvukautena. Kun on uudet mullatkin laitettun niin ei ole rikkaruohohyökkäystäkään. Pavut ja koristekurpitsat odottavat vielä muutaman päivän pääsyä kaarien juuriin.

      Poista