torstai 23. kesäkuuta 2016

PITIHÄN SE ARVATA

Toukokuun lopulla katselin paheksuvasti kärpäsennäköisiä hyönteisiä jotka parveilivat kalliokielojen ympärillä. Arvasin, että niilläkin on kiihkeä suvunjatkamisvietti meneiillään, joten päätin tarkkailla tuloksia.


Eilen niitä sitten löytyi, ensimmäistä kertaa koko kalliokielojeni aikana. Pienet, vihreät  mustapäiset toukat ovat syöneet osan kalliokieloista poisheitettäväksi.


 Liljakukosta ei ole tänä kesänä ollut haittaa, vaikka kalliokielokin sille kelpaa.
Jalomalvallakin näyttää olevan häta selviytyä jonkun toukan kynsistä. 
Hetken näitä harmittelin, mutta olin armoton ja katkoin syödyt kasvit Aamulehden urheilusivuille ja kiikutin roskalaatikkoon.

Uutiset kertoivat keväällä valtavien kirvaparvien kotoutumisesta näillekin nurkille.  Omassa pihapiirissäni niitä ei ole näkynyt. Ainakaan parvittain.

Muutaman kotilon olen nähnyt, tämä yksilö on matkalla korkeuksiin, tapasin kultapallon lehden alta lymyilemästä. Joku kaveri sillä siellä on, mikähän?


 Fb-sivustolla joku kyseli lipstikan käyttöä. Annoin vinkin, että sen voimakkaanhajuisia varsia voisi murskata ja tehdä siitä uutteentapaista ja kostuttaa sillä etanoiden kulkureitit. Tämä on ihan mututuntumaa, mutta ajatuksena se, että etanat karttaisivat voimakasta yrttiä. Omissani ei ole koskaan näkynyt etanoita, ei edes ympäristössä. Joku kyllä heti vastasi, että kyllä etanat lipstikkaa syövät.
                Kasvilavoihin etanat eivät pääse. Takapihan lavassa kesäkurpitsat kukkivat komeasti.


Toisessa lavassa kasvaa lehtikaali, juhannuspöytään siitä jo saadaan höystettä.



Viime kesänä kukkapenkkiini ilmestyi tuntematon kasvi. Luulen sen olevan lehtosinilatva, on jo lähes metrin korkuinen. Ja kukkakellot ovat kauniita.


Eräässä postauksessani vähättelin suhdettani kevätvuohenjuureen. Ei se paremmaksikaan ole muuttunut.


Pian viereinen poimulehti peittää sen ihanilla lehdillään.



Olen katsellut toisten blogeja ja ihastellut pihojen polkuja. Raparperipuskan lehdet odottavat sementtiin pääsyä ja pihalaatoiksi syntymistä. Niillä voisi päällystää polkuja jotka eivät veisi minnekään, kuten entisen viulunsoittajan portaat.
                                        Meillä on pihassa vain yksi polku, ovelta kesäkatokseen:


Ja toisinpäin: kesäkatokselta ovelle.

                                          
                                                   Tällä pikkupolulla kävelee naapurin kissatkin.
                                                  Ja huomenissa eestaas eestaas Juhannusvieraat.

Tänään haetaan junalta yhdet sisarukset, huomenna yksi porukka tulee junalla, toinen kuplawolkkarilla ja kolmas omalta kylältä mitzulla. Ja mopolla.
                                                  Petipaikkoja pitäisi löytää viisitoista.

Nyt sataa vettä taivaan täydeltä, illalla pitäisi taas viettää rantasaunailta, oma sauna valmistuu vasta yömyöhällä.

                                             Toivotellaan huomenissa Hyvät Juhannukset!

1 kommentti:

  1. kesä, kärpäset ja ötökät, voiko sen parempaa ollakkaan ? :))
    Oikeassa olit kukka on lehtosinilatva, anoppini kutsui sitä aina Jaakopin tikapuiksi, aika hauskoja nuo perinteelliset nimet.
    Mukavaa juhannusta siulle ja perheellesi

    VastaaPoista