Harmaana alkanut aamupäivä vietettiin tutussa porukassa perinteisiä harrasteita kunnioittaen.
Oli mato-ongintaa, renkaanheittoa, tikkakisaa, hernepussinheittoa, arpajaisia ja tietenkin uusien tuttavuuksien löytämistä ja vanhojen suhteiden elvyttämistä.
Arpajaisvoitoista ei ollut pulaa.
Vieruskaveri niitä sattumoisin itselleen ison sylillisen voitti. Kateeksi kävi. Vähän.
"Lätty" paisteli herkullisia lättyjään ja makkaramestarilla riitti pyöritettävää.
Kala ei olekaan helppo fileerata ruodottomaksi, nyt saimme sen onnistumiseen neuvoja kädestä pitäen. Kiitos!
Minä, jonka elämästä on jo leikki kaukana takanapäin, innostuin hernepussin heittoon. Antaumuksella.
Hauskan aamupäivän jälkeen oli käytävä täydentämässä lähipiiriläisen jääkaappia. Tässä kesän ollessa kuumimmillaan -oliko kuumaa? tapahtui sellainenkin sattumus, että lähipiiriläinen ei vastannut puheluihini. Minä niitä puheluita kuitenkin sain. Sitä sitten kyselin, että mikä vikana kun et vastaa. "Ei o puhelin soinu." Jossain vaiheessa kesää olin joutunut papattamaan äkäisen puhelun ja myötätuntoinen kaveri oli laittanut minut "älä vastaa"-osastolle, muistatteko Annen ja Ellun "Kumman kaa"- sarjasta. Heillehän aina näin kävi. Voi niitä kehveleitä, sanon minä!
Pilviä ei voinut jäädä ihailemaan kun kotona odotti siiderimylly vääntäjää.
Kaksi isoa ämpärillistä pilkottiin Huvitusta ja saatiin viisi litraa tummanpuhuvaa tuoremehua.
Tästä se siiderinteko alkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti