maanantai 21. marraskuuta 2016

"JYMY-JAMI TÄÄLLÄ, MITÄS TEILLE KUULUU?"

" En ookkaan päässy näytille sitten ton pitsipeittomakailun jälkeen, muistatteko kun mää opin pomppiin sänkyn päälle?"


"Mää oon voinu ihan hyvin, ulkoiltiin paljon lumisilla poluilla, monta kertaa mentiin viämäritötterölle ja mää pääsin oikeeseen tuaksujen maailmaan, taas."



"Meirän nurkalla on iso hevostalli ja ne hevoset meitä tuijotti kun lehmä uutta porttia, mutta mää en kyllä oo yhtään niistä kiinnostunu viälä, niistä hevosista meinaan. Kai sekin aika tulee, että mää oikeen himoitten päästä niitä paimentaan. Erellinen berni Hymy sillai oli tehny. Sitten se sen homman ymmärs lopettaa kun joku ihme sähköpaimenpoika oli sitä napannu hännänpäähän."


"Tällai me Emännän kans tota meirän omaa tietä tallustellaan, mää toistaiseks halkasen tuulta ja Emäntä taapertaa perässä. Meillä toi hihnakävely kuulemma sujuu oikeen hyvin, mää en tykkää vetää enkä mennä kauaks Emännästä kun se antaa aina mulle piänen suupalan kun mää sitä katton silmiin siinä kuljeskellessa. Me tehrään semmonen Maantien Ihmeitä-tutustumislenkki ennen päiväruakaa. Naapurin kohralla Emäntä sanoo mulle että mennään kotiin, mennään syämään. Sitten se irrottaa multa hihnan jaa mää juaksen kotiovelle. Kun Emäntä ittekin siihen ehtii ja avaa oven, niin mää oikeen ryntään hyppien omaan ruakasaliini. Emäntä sitten antaa mulle nappulat, ne se on aamulla punninnu valmiiks. Ajatelkaa ny, mulle annetaan vaan just se määrä sapuskaa mitä ruakasäkin kyljessä lukee. Ei o paljo mun miälestä. Joskus jos on oikeen ruokasa lenkki ollu, niin ei ne anna senkään vertaa kun pitäs. Päiväruoan jälkeen ne pistää mut päiväunille ja itte häipyy kylille, tai Emäntä rupee omille hommilleen, ompeleen tai kutoon, mää en oikeen tykkää, että se mun aikana tekis mitään muuta kun olis mun kans."


"Viime viikolla täytin 16 viikkoo ja mulla oli taas eläinlääkärissäkäynti.  Puntari näytti 19,6 kiloo ja viäkin kuulemma kylkiluut hyvin tuntuu. Isoks ja terveeks poikapennuks se lääkäri mua kehu. Hampaat ei oo viä lähteny niinkun mun muutamalta sisarukselta, mutta orotellaan sitä. Ja jos ne ei ittekseen lähre, niin ...tuli hammaslääkärireissu. Mikähän sekin oikein olis? Pari rokotustakin muhun piikitettiin, ei tuntunu missään. Eres ruikulia ne ei aiheuttanu. Tossa kuvassa mua taas vähän kopeloiraan. Ei sattunu."


"Tän perheen se Neljäs Poika, se bernimagneetti kävi taas mun kans painimassa ja kanniskelemassa. Se on sen piintyny tapa. Näin se kuulemma erellisiäkin Berryä ja Hymyä kanniskeli ja nekin tykkäs. Mää kans tykkään."



"Mun heijastava liivi jäi vähän kinkkanaks ja emäntä oli tehny mulle uuren sillon kun mää olin päiväunilla."


"Arvakkaas mitä tänään tapahtu!? Isäntä oli jättäny mustamakkarapaketin tyäpöyrälle ja kun Isäntä ja Emäntä oli toisissa huaneissa niin äkkiä sen paketin siappasin ja ehrin syämään kaikki pari pötköö. En oo ennen sellasta syäny, en eres haistanu ja ny sain sellaset herkut että...No Emäntä tiätysti hokas että jotain tapahtuu kun oli niin hiljasta. Ny se ei puhunu millään kiälillä, syytti vaan Isäntää kun oli mustamakkarat pöyrälle jättäny. Mitä toi ny on, syäty mikä syäty; ei se vaarallista oo, toista on leikkuuveitsi jos se on tyäpöyrän reunalla ja sillä on veistetty vaikka kinkkua. Sitäkin on tullu maistettua. Meinaan sitä leikkuveistä. Kyllä ne on mua koko illan ulkona juaksuttanu ja hokenu että tee kakat tee kakat. "

"Sillon kun mua haettiin syntymäkoristani tänne niin kasvattaja oli maininnu ajasta kun meistä ihanista karvapalleroista kasvaa r*******ä. Emäntä sillon sano, ettei aio sitä sanaa ottaa ollenkaan käyttöön siks, ettei se toteuru. Mää en kuulemma ookkaan mikään r****ö, olen enemmän sellanen lössykkämössykkä verkkainen pikkuprinssi. Tairan olla sellanen omastakin miälestä, tykkään nimittäin jäärä oven väliin kynnykselle miättiin pitkäks aikaa että tulisko vai meniskö. Samoin mää miätiskelen pitkät tovit tienhaarassa että mihkä tästä menis. Tai jos nään jonkun tulevan tai menevän, niin tarkkailen sitä hiavahtamatta ihan kun seisova lintukoira niin kauan kun pääsen siihen tutustuun. Joskus jään tiällekin seisoon ja miättiin että mitä tekis. Tässä mää viätän iltahetkiä, tässä Emännän jalkojen juuressa."

                                          "Terve, taas mua viärään ulos..."


8 kommenttia:

  1. Nyt on tukka jäänyt kampaamatta :D söötin näköi kyllä oot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "No jäi kampaamatta kun oli taas niin kiire ulos. Isäntä on vähän kyllästyny mattopyykkiin..."

      Poista
  2. Ootpas taas kasvanut. Mansen murre ei oo mun juttuni, vaik oon asunnu Hauholla joskus, mutta kun luin sillä silmällä, maltillisesti, niin johan hokasin, mistä puhut. Alimmassa kuvassa oot sen näköinen ku oisit jäänny kiinni pahanteosta. Vai onks kuva otettu just mustanmakkaran jälkeen? Uusia kujeitasi ootellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaan puhekieleeni ei tampereemurre hirveästi kuulu, ja kun sitä kirjoittaa, on koko linja vietävä "aidosti". Kun menee vaikka Tammelantorille tai Kauppahalllliin, niin siellä kuulee tätä tamperetta varmasti. Ainakin vanhempien ukkeleiden suusta.

      Poista
  3. Hyvä kun koira pääsee aina välillä lenkille. Niillä on aivan mahdottomasti energiaa. Paini on hauska leikki :)

    VastaaPoista
  4. Just tulin ristiäisistä kotiin ja koneen äärelle istahdin. Voi kun tätä sinu blogia on niin kiva lukea ja eilenkin illalla tssä vierähti mukavat tovit. Mua jotenkin lohduttaa katsella tuota teidän iloista ja elämänhaluista Jymy-Jamia. Tuo lohdutuksen ja välittää minullekkin ilonpilkahduksen,kun omaa koiraa ikävöin. Tätä selaillessa huomasin,että meillä on joissain asioissa yhteistä. Sinun isäsi oli syntynyt 1916 ja niin minun äitikin oli. Sitten sinun isäsi kuoli just saman ikäisenä 69v,kuten minunkin. Sitten niinikään 17v minäkin olen ekan lapseni saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun luit muitakin juttujani. Niinhän se on, että täältä blogimaailmasta löytää yllättävästi omaa elämää sivuavia juttuja. Joskus on hyvä kirjoittaa aremmistakin asioista, joku voi saada niistäkin tukea omalle elämälleen. Kirjoitellaan!

      Poista
  5. Hah, meilläkin Mindi ja Roosa ymmärtää, kun sanon, että mennään syämään...

    VastaaPoista