JOULUMUISTOJA

Jonakin jouluna -entisaikaan kun jouluina oli vielä lunta- saapui joulupukki takaoven kautta.

                                                  Joskus pukilla oli tonttu mukana.

Pukillamme oli tapana vaihtaa asua eri jouluina. Tonttukin joutui joskus  jarruttelemaan  liian kiireistä pukkia.

Tämä pukki pääsi ylhäiseen yksinäisyyteen  

 

"Joulupuu on raakeeenneeettu jouluu oon joo ooveella"

 Vuonna siis kahdeksanviis... 

 

                                  "Jaakoukkuselkäsuortuuniinkaikk´onmielissään"...

 

                                        Tuttiritarilla olisi ollut työkenttää...

Nämä hauskat ja hilpeämuistoiset joulukuvat ovat pieni otos  menneiltä vuosilta. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että perheet viettävät joulut omissa kodeissaan etelämmässä Suomessa. Viime jouluna olimme ensimmäisen kerran kotoa pois, Kolmannen Pojan perheen luona Tuusulassa.

Tämä on hyvä siirtymävaihe kaikille, missään perheessä ei ole erityistä huomiota vaativaa lähipiiriläistä joiden hyvinvointia olisi joulunakin valvottava. Lastenlapset ovat jo nuoria ja aikuisuuden kynnyksellä, alkavat elää omaa elämäänsä.

Tänään käytiin päivällä vanhempiemme  haudoilla, onneksi sen perinteen olemme saaneet opetettua lapsillemme ja heidän lapsilleen. Hautausmaakäynnit aattoiltana kuuluivat toivottuihin toimiin aikaisempina mummolajouluina. Joskus, ennen lastenlapsia, ehdimme aattoillan joulukirkkoonkin. Nyt se tapa  ikäväkseni on meiltä unohtunut.

Tämä aattoilta vietetään kahden kesken, huomenna saadaan taas pöydän täydeltä ruokavieraita. Ja muutamaa lomalaistakin odotellaan tapaninpäivänä.

Nyt on aattoillan sauna  lämpenemässä.
Takavuosien saunamajuri ei taida enää löylyjä mummille ja papalle heitellä?

                                  On meillä nykyään virallinen löylynheiton tarkkailija:

                                                   Hyvää jouluyötä!