Jo samana iltana pengoin lankalaatikkoani ja sieltä löytyikin vuosia sitten hankittua Pirkanmaan Kotityön Lenkkimohairia, oli mustaa, valkoista ja tummanpunaista. Mustan ja valkoisen arvelin riittävän tulevaan tekeleeseen. Aioin tehdä Strömsö- vauvannutun omille mitoilleni. Pari iltaa virkkailin ja huomasin, ettei lanka taidakaan riittää. Onneksi oli asiaa Tampereelle ja sainkin samaa lankaa, värikään ei poikennut omasta mustastani. Totesin, että aika hintavaa tuo Lenkkimohair on, maksaa melkein 120€ kilo. Nuttuuni meni lankaa 750 g, joten hinnaksi neuleelle ja myssylle tuli n 80€! Aika paljon!
Kaapistani löytyy muutama muukin Lenkkimohair-vaate ja siitä kudoin puseron pojantyttärellekin.
Rohkeana päivänä rusetin voi laittaa vaikka etupuolelle.
Minulla -kuten muillakin käsitöiden harrastajalle -on aina pikkunöttösiä lankakerien loppuja. Kesällä innostuin virkkaamaan niistä puseroa pihatöihin.
Virkkasin puseron pyörönä, aina yksi kerros samaa väriä ja koukaten silmukan takareunasta. Hihoja virkkasin samanaikaisesti rivi kerrallaan, näin sain symmetriset raidat hihoihinkin.
Pikkupipoonkin riitti lankoja.
Värikäs pusero on mukava asu koiralenkillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti