Mäntsälästä jostain kuusen alta se haettiin ja lähes jarruttomana se tänne ajettiin, Neljännen Pojan autoksi se ostettiin. Välillä se taisi olle minunkin nimissäni. Paljon sitä pojat ovat jaksaneet tuunata ja puunata.
Ensimmäinen poika sitä nyt omistaa ja käyttää täällä ollessaan kaiken aikansa vihreää vanhusta korjaillen.
Kolmas Poika vei mustan kuplansa Järvenpäähän ja kunnostelee sitä siellä.
Koirallemme Hymylle volkkarin pörinä kotitieltä aiheuttaa hillittömän "itkunpuuskan". Auton ääni kuului jo kaukaa, koira hyppäsi sohvalle katsomaan ikkunasta ja itki, vinkui ja ulvoi kun tiesi, että tulee rakkaita vieraita. Näin on ollut koko koiramme 8-vuotisen elämän ajan.
Nyt tuli viisi yökyläläistä ja koiralla riitti paimennettavaa.
Neljäskin Poika vaimoineen pyörähti tuomassa autoansa näytille jospa Isoveli saisi sitä tuunattua hiukan paremmaksi.
Ei saanut, ei näitä nykyajan autoja enää ihan näppituntumalla saa korjailtua, toista on nuo 70-lukulaiset.
Ensimmäisen Pojan puoliso viihtyi haravanvarressa lauantaipäivän, mikä oli viihtyessä kauniissa syysilmassa.
Lehtikasat siirtyivät hyvässä järjestyksessä kompostiin.
E.Riitta.A jaksoi taas pomppia trampalla.
J.Petri .P ja R.Mikael viettävät syntymäpäiviään näin lokakuussa. Iltapäivällä nautittiin yhdessä omenapiirakkaa ja suklaakakkua poikien kunniaksi. On se jännää, pojista tulee murrosiän myötä puhumattomia, tai ainakin yksisanaisia. Näin ovat todenneet niin omat vanhemmat kuin me vanhatkin.
Lauantai-illan me aikuiset ja osa lapsista vietimme rennosti yömyöhään rupatellen. Kävi pieni vahinkokin: punaviinilasista heilahti vaalealle sohvalle aika läiskä. Nopeasti suolaa perään, annoin sen olla aamuun asti, imuroin suolan pois ja ihme ja kumma punaviinistä ei ollut jäänyt jälkeäkään.
E.Meri E valitsi kopastani lämpimät tumput koulumatkapyöräilyyn.
Kiva viikonloppu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti