tiistai 11. elokuuta 2015

POIKKESIN IKEASSA

Jo pari viikkoa olen tavoitellut käyntiä Ikeassa. Yksin.
Uudistettuun eteiseen tarvitsin vain Ikean mitoittaman juuri sopivan pikkujakkaran.
Sen sieltä löysin.

Oli sieltä muutakin ostettavaa.
Viime viikolla pidettiin palaveria lähipiiriläisen arjen parantamisesta.
Asiat saatiin järjestykseen ja jo tällä viikolla toiminnat ovat lähteneet käyntiin.
Kiitos kotipalvelulle!

Toimintojen parantamiseksi piti tehdä uusia hankintoja, Ikean tarjonta riitti niihin tarpeisiin.

Puolisoa- herra Kukkaroa en enää saa kaveriksi Ikea-retkilleni, nyt tein testin (itseni kanssa) ja selvisin koko kierroksesta puolessatoista tunnissa. Vähän ehdin hiplatakin kiinnostavia tavaroita. Itselleni ostin omenaleikkurin ja läppärille sylipöydän. Toimii tässä sylissäni!

Ikea-tavaroita on huushollissani jonkun verran, tilapäisiksi tarkoitettuja, lasten tarpeisiin.
En vähättele mallistoa vaikka en kotiani Ikean tavaroilla täytäkään.

Ensimmäinen kerta Ikeassa oli parikymmentä vuotta sitten Tukholmassa. Oli läkähdyttävän kuuma heinäkuu, kassajonot monikymmenmetriset ja Puoliso tuskailemassa vieressä. Sen koommin Ikeareissut eivät ole Puolisoa kiinnostaneet. Lihapullalounaalle joskus olen saanut houkuteltua.

Tänään oli kiva tehdä ostosreissu ihan omassa seurassa.

2 kommenttia:

  1. Ikeassa on mukava käydä, jotain pientä sieltä aina tarttuu mukaan. Niitä lihapullia mekin välistä käydään syömässä.

    VastaaPoista
  2. Mikäköhän tuosa Ikeassa oikein on kun harva mies siellä viihtyy. Omanikin on käynyt sen yhden ainoan kerran ja nyt aina Ikean kohdalla painaa vaan kaasua:)

    VastaaPoista