TÄYDELLISEN KANTAPÄÄN TAVOITTELU JA RUOHOSIPULIN MAISTELUA

Silloin tällöin innostun yrittämään sukkaa varpaista varteen. Vaikeata on, ainakin minulle.
Tallessani oli kolme kerää monikirjavaa sukkalankaa, yksi RICO Superba Bamboota ja kaksi kerää ARNE ja CARLOS-villaa.
Ensimmäiset tämän talven varpaista varteen-sukat tein langanjämistä kirjoneuleena. Olipa monimutkaista saada kantapää kirjoneuleena. Vähän huonosti siinä onnistuin. Tein ja purin monta kertaa.

 

Ulkoilmastudio sammalikossa on taas otettu kuvauskäyttöön.

Siniset sukat tein ARNE ja CARLOKSESTA. Kerä per sukka, eli aika pitkät.
Näihin tein kantapäät vahvistetulla neuleella, mutta virheen kera. Olin poiminut liikaa kantasilmukoita, niistä jäi ylimääräisiä ja niitä jouduin vähentämään epämääräisesti. Näihin sukkiin tein kantapään puolelle kahdelle puikolle kaksi oikein kaksi nurin joustinta ylös asti.

Kolmannet sukat kantapäineen Superba Bampoo- langasta jo onnistuivat parin purkamisen jälkeen lähes täydellistä hipoen. Näitä olen ajatellut yösukiksi jollekulle joten en tehnyt vahvistettua kantapäätä.

 

Nämä kantapäät näyttävät perinteisiin kantapäihin verrattuna vähän kummallisilta, mutta jalassa istuvat hyvin.
En ole erityisen ihastunut nähin pätkävärjättyihin lankoihin, vaikka niistä saa nopeasti näyttävää jälkeä. Molemmat langat kolmosen puikoilla olivat miellyttävät kutoa. Mutta Novitaa kallliimpia.

Pihapiirissäkin olen ennättänyt touhuta. Katkoin ison kuopan reunamilta ylikasvaneet tuoksuvatukat maanrajaan. Syksyllä saman tempun tein muille pensaille. Nyt odotan kuivahkoa ilmanalaa, että pääsen silppuroimaan oksat kompostiin.

 

Nyt tuli "kirsikkalehdolle" avarammat kasvuolot.
Oho, ruusukaari on päässyt vähän kellahtamaan talven aikana. Onneksi sirppi on  pysynyt tallessa.

Kasvihuoneissa on jo kasvun alkua viiniköynnöksissä. Lähipäivinä onkin  kasvihuoneiden kesäkuntoon laitto, eli taas pestään lasit sisältä ja ulkoa. Syksyllä sitä ei kannata tehdä, talven aikana tulee niin paljon kaikenlaista möhnää pinnoille, että syksyn työ on turhaa.

 

Ruohosipulissa on vahva maku ja jo nuppujakin on näkyvissä.

Kasvilavan mansikat siivosin parempaan kasvukuntoon ja talvivalkosipulit töröttävät jo kymmensenttisinä.
Nyt seuraan mielenkiinnolla syksyllä kylvettyjen porkkanoiden maihinnousua.

Tienvarren sähkötolpissa on vilkasta elämää. Ensin koputtaa yksi tikka tolpan peltiä ja vähän matkan päässä viestiin vastaa toinen tikka tolppansa päästä. Tätä pitkäksi venynyttä vuoropuhelua ei häirinnyt ohikulkevat autot tai minunkaan tuijottelu.
Muutenkin pihapiirissä käy vilkas reviiritaisto eri lintulajien kesken. Pareittain ne siinä pyrähtelevät. Tietysti.
Takapihalla lintulaudalla pyörii useampikin orava ja pitävät sitä omanaan, vain punatulkut uskaltavat istua samalle laudalle.