"MITÄKÖ MULLE KUULUU?"

"Mulle noita elinviikkoja kerty jo 13 tässä viikolla. Tässä huushollissa oon viihtynyt tänään kuus viikkoo. Mua on käyny tervehtimässä kaikki muut tän talon perilliset eli 10 tätiä ja setää toisessa polvessa paitti vanhin Ida jolla on omat kiireet ja nuorin Tilda, joka ei sekään oo kerinny poikkeen kun asuu Espoossa ja on kuulemma ekaluokkalainen. Tässä mää roikun Elsan sylissä sillon piänenä, nyt se ei enää mua jaksais kanniskella kun painan jo melkein 16 kiloo."

"Toi Emäntä tossa päivittelee ja laskee, että kun tulin tänne, painoin seittemän kiloo. Ja nyt oon syäny ruakanappuloita yhren 12 kilon säkillisen ja pitkästi toista ja juanu tänä aikana 40 litraa vettä, ja kuiteskin mun paino on noussu vajaa yhreksän kiloo. Emäntä ei tota yhtälöö tajua."

"Emäntä pisti mut pöyrälle seisoon että mää oppisin oleen rauhallisesti kun mua tutkitaan. Näytän muuten aika ryhrikkäältä pennulta, vai mitä?"
"Tänkin kuvan Emäntä teille näyttää, sano että ennenvanhaan pianokaiset kuvattiin alpumiin tämmötten taljan päällä, niillä pianokaisilla oli aina niissä kuvissa peppu paljaana. Miltähän se niistä rippikouluikäsinä tuntu jos suku sellattia kuvia katteli? Mulla tota turkkia on ihan reilusti ympärillä eikä paljasta paikka näy vaikka ettis."

"Joku sano että lukeminen kannattaa aina. Sitä mieltä määkin oon, tästä vehkeestä kun pyärittelee kuvia esiin niin saa semmoset kertomukset ittelleen syntyyn, ettei tosikaan. Joskus tulee tylsempääkin tekstiä ja sillon on hyvä kääntää luamet silmien peitoks ja vetää kunnon tirsat."

"Mun kaks tätiä tuli Espoosta syyslomalle ja mää taas pääsin asemalle niitä vastaan. Nyt en enää viittiny käyntikorttejani sinne jättää, jääköön nuaremmille penikoille se touhu."

"Likat mua juaksutteli pitkin pihoja ja välillä määkin sitten vähän kurmootin niitä."

"Mua käytettiin eläinlääkärissäkin tossa joku päivä, nuari nainen mua kuunteli ja kopeloi joka paikasta, katteli korvat ja ihaili mun naskalihampaita, venytteli kaikkia koipia ja tutki onko mulla jotkut pallit paikallaan, niistä en viä tiä mitään, mutta oli ne kuulemma. Joku mua kerran nipisti niskanahkaan, mutta siitäkään en välittänyt kun eressä oli kourallinen nappuloita. Terveeks ja hyväks pennuks se mua mainitsi. Tätilikat oli mulla siä seurana."

"Siä pentuleikkikoulussa mää viä käyn kerran viikossa. Erellisellä kerralla opetettiin Isännälle ja Emännälle kuinka mää parhaiten seuraisin hihnassa joku ihme ilmasu se oli -ai niin  -vetämättä -se se kai oli. Siitä mää en viä tiä mitään kun en oo sitä päässy kokeileen, sitä vetämistä. Sen kyllä kuulin kun ohjaaja noita aikuisia neuvo, että palkat siihen taskuun jonka viäressä mää kävelen ja hihna voi olla toisessa käressä. Luaksetulo on viä ihan helppo juttu, kun Emäntä mua kutsuu tai vaikka yrittää viheltää, niin mää ryntään sen tykö semmosta laukkaa että joskus meen ohiki."
"Kaikista parasta on se välitunti kun niitten toisten pentujen kanssa saa ravata hallia ympäri ja painia senkun kerkee likkakoirienkin kans. Mää on niistä nuarin ja kaikista isoin. Meirät neljä jaettiinkin kahteen ryhmään, me isot -bokserilikka ja mää samassa- ja kultsi ja piäni kokkeri toisessa, ei me kauaa viittitty kaksin juasta, kumottiin esteet ja otettiin ryhmäleikit. Ohjaajat ei voinu meille mitään. Hiki tuli ainakin mulle."

"Ny viimeks mun piti nousta jollekin ihmepallille että tottusin erilaisiin pintoihin ja alustoihin."

"Eipä tiänny ohjaaja että mää jo seuraavana päivänä tonkin homman ja viä korostetusti ja hianosti hallitten. Toikin pöytä on metrin korkee."

"Vaikka mää olin hyvä oppija ja vasta leikkikoulussa, ei Emäntä mulle stipentiä siittä antanu, mutta jotain kuiteskin. Se siveli vanhoja hajuvesiä kaappien ja pöytien reunoihin ja omiin käsivarsiinsa ja koipiinsa muka etten sitä rei´ittäis, mutta ei siitä muuta seurannu kun kaamee haju, ei sitä Emäntäkään kestäny. Mää ny oon mikä oon - tiaronhalunen pentu."

"Emäntä teki sellasen huamion ja mainitti siitä mullekin, että kun mää meen ulos ja joku heittää mulle jonkun lelun, niin mää meen heti sen kans tähän likkojen hulavanteen sisään ja leikin siinä. Oonkohan mää jotenkin rajottunu?"

"Mää sain tänään tämmötten pinkin röhkijän ja se on aika kiva, päiväunekkin otin sen kans. Ny Isäntä tarjoili mulle iltapalan, tairan mennä murkinalle ja painua pehkuihin röhköni kanssa. Moro"