lauantai 1. lokakuuta 2016

JYMYN RETKEILYPÄIVÄ TAMPEREELLA

Pikkupentuja pitää kuulemma kuljettaa kaikissa mahdollisissa paikoissa, ettei myöhemmin tule turhaa ujostelua uusissa kokemuksissa.
Eilen tutustuttiin taas hissiin ja hoitokotiin Pappilanpuistossa.



                          Ja Tampereen Rautatieasemaan kun saatettiin Piitua junalle.


                                                          Aika jännät paikat on pikkukoiralla!


                                             Ihmisvilinä ei Jymyä haitannut!


                                               Parkkihallin merkintäoikeus, hm!


Y-valjaasta rikkoontui lukko ja tehtiin sisäänajo myös Wuf:iin. Ostettiin ison pennun Y-valjas, punainen, vielä se on hiukan iso, mutta ehkä ei enää ensi viikolla. Vinkuvan kynityn kanankin Jymy sai lelukseen ja  lattialle pyörimään. Ja koulutusnameja ensi viikkoa varten.


                                          Kaupan pihalla Jymylle maistui retkieväät.


Retken jälkeen Jymy nukkui monta tuntia sängyn alla pitsisen päiväpeiton takana.
Iltavilli ei päässyt rankan päivän jälkeenkään unohtumaan eikä Emännän nilkkojen maistelu.

On se niin hassu tuo Jymy!

10 kommenttia:

  1. On se vaan niin söpö, Merkintäoikeus taitaa olla jokapaikassa, niin täälläkin.
    Kiva kun karvapallo ei pelännyt, hyvä kokeilla uusia paikkoja.
    Meillä ei pelätä autossa, menis kenenkä autoon vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro, täällä Pirkanmaalla on pilvetön taivas ja lintuparvia lentelee pihan täydeltä. Jymy meilläkin autoilee mielellään, ei itke eikä kitise!

      Poista
  2. Kaikki uusi on pennulle hyvästä, niin vanhoista ihmisistä lapsiin kuin kaupunkiruuhkaelämäkin yms. Mutta reipas pentukoira teillä on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro, tämä pentu Jymy tuntuu olevan vahvahermoista laatua, sylikin on Jymystä kiva paikka, viihtyy sylissä pitkät tovit purematta.

      Poista
  3. Meidän koiraakin yritettiin käyttää monissa paikoissa, mutta pelkäsi silloin jo liukkaita lattioita ja pelkää edelleenkin. Kävelee seinän vieriä pitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toiset rodut ovat herkempiä kaikelle uudelle. Meidän naapurissa on ihan samannäköinen koira kuin Sinunkin Koira, ja arkuutta silläkin näyttää olevan.

      Poista
  4. Olen uusi lukijasi Kirsti. Kiitos, kun otit meikäläisenkin mukaan Manseen. Meidän toinen sekarotuinen on avioerokoira Tampereelta. Tuli meille 1 1/2-vuotiaanan. Pentusi on hurmaava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi, Kirsti. Toivottavasti viihdyt Jymyn, herra Kukkaron ja minun- rouva Myttysen seurassa! (Mää oon ihan paljasjalkatamperelainen, nykykoti on ollu naapurikunnassa yli 40 vuotta.)

      Poista
  5. Ihana Jymy <3 Meidän Elmo on tullut meille aikuisena ja ilmeisesti vähemmän mukava historia takana, joten on vieläkin paljon pelkoja ressulla, vaikka on jo paljon rohkaistunut alku tilanteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hieno juttu kun voi ottaa koiran pois huonoista olosuhteista ja tarjota sille uusi parempi koti. Nykyään kodinvaihtajakoiria on enemmän ja enemmän, sanovat niitä asioita hoitavat ihmiset.

      Poista